Claude ja Grok alkavat merkitä tekstinsä vesileimalla marraskuussa

0

Anthropic laajentaa tekstin vesileimauksen neljään vanhempaan Claude-malliin 3. marraskuuta, ja SpaceXSI:n Grok-sovellusliittymä ottaa merkinnän oletuksena käyttöön 7. marraskuuta. Molemmat vetoavat EU:n tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvaatimuksiin.

Claude-tekoälypalvelun sanamerkki

Kuva: Anthropic / Wikimedia Commons, public domain

Anthropic kertoi perjantaina 30. lokakuuta asiakkailleen lähettämässään sähköpostissa, että neljä vanhempaa Claude-mallia alkaa merkitä tuottamansa tekstin näkymättömällä vesileimalla 3. marraskuuta. Samana viikonloppuna kävi ilmi, että SpaceXSI – yhtiö, joka tunnettiin aiemmin nimellä xAI – ottaa vastaavan merkinnän käyttöön Grok-sovellusliittymässä oletuksena 7. marraskuuta. Kumpikin yhtiö perustelee muutosta EU:n tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvaatimuksilla, joiden siirtymäaika päättyy 2. joulukuuta.

Neljä mallia saa merkinnän kolmen päivän kuluttua

Sähköposti koskee malleja Claude Mythos 5, Claude Opus 4.7, Claude Opus 4.6 ja Claude Sonnet 4.6. Merkintä tulee voimaan kaikilla Clauden käyttöpinnoilla ja kaikissa maissa, ja Amazon Bedrockin kautta tarjottavissa versioissa se voi viivästyä muutaman päivän. Uudemmat mallit, kuten Opus 5.5 ja Sonnet 5.5, ovat kantaneet vesileimaa jo julkaisustaan asti.

Kyse ei siis ole uudesta tekniikasta vaan jo käytössä olevan menetelmän laajennuksesta. Anthropicin ohjesivun mukaan yhtiö lisää merkinnät sellaisten mallien tuotoksiin, jotka julkaistiin ennen 2. elokuuta 2026 – eli ennen päivää, jolloin EU:n tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvelvoitteet alkoivat pääosin soveltua.

Merkki syntyy sanojen valinnasta, ei piilotetuista merkeistä

Vesileima ei lisää tekstiin merkkejä, välilyöntejä eikä näkymätöntä koodinpätkää. Menetelmä puuttuu siihen, minkä sanan kielimalli valitsee silloin, kun useampi vaihtoehto sopii asiayhteyteen yhtä hyvin. Tavallisesti valinnan ratkaisee satunnaisluku, mutta vesileimauksessa valintaa ohjaa salainen avain, jolloin pitkään tekstiin syntyy tilastollinen kuvio. Lukija ei huomaa eroa, mutta avaimen haltija voi laskea, kuinka todennäköisesti teksti on mallin tuottamaa.

Anthropicin mukaan merkintä ei sisällä tietoa käyttäjästä, organisaatiosta eikä keskustelusta, eikä se nosta hintaa tai muuta pyyntöjen rakennetta. Yhtiön ohjesivun mukaan se vie myös hyvin vähän lisää aikaa. Tiedostoihin liitetään puolestaan erillinen Content Credentials -allekirjoitus, joka tunnetaan C2PA-standardina ja kulkee mukana tiedoston metatiedoissa; tuki vaihtelee malleittain.

EU:n 50 artikla antoi vanhoille malleille lisäaikaa joulukuun alkuun

Tekoälyasetuksen 50 artiklan 2 kohta velvoittaa tarjoajat siihen, että generatiivisten järjestelmien tuotokset merkitään tehokkaasti, luotettavasti ja yhteentoimivasti koneellisesti luettavalla tavalla. Komissio julkaisi velvoitteiden toteuttamiseksi käytännesäännöt kesäkuun 10. päivänä, ja komissio sekä tekoälyneuvosto arvioivat sen heinäkuussa riittäväksi näytöksi vaatimusten täyttämisestä. Heinäkuun loppuun mennessä säännöt oli allekirjoittanut noin 190 organisaatiota, ja Anthropic kertoo olevansa yksi allekirjoittajista.

Velvoitteet alkoivat pääosin soveltua 2. elokuuta 2026, mutta 50 artiklan 2 kohdan määräaikaa jatkettiin niin sanotussa AI Omnibus -paketissa 2. joulukuuta 2026 asti. Lakitoimisto Reed Smithin yhteenvedon mukaan syksyn aikana tehty päätös käytännesääntöjen riittävyydestä tarkoittaa, että allekirjoittajat voivat nojata siihen osoituksena vaatimusten täyttymisestä. Muut joutuvat perustelemaan omat ratkaisunsa markkinavalvontaviranomaiselle.

Grokissa merkintä on oletuksena päällä

SpaceXSI:n kehittäjädokumentaation mukaan Grok-sovellusliittymän tekstivastaukset saavat näkymättömän vesileiman 7. marraskuuta alkaen. Merkintä on oletuksena päällä seitsemässä mallissa: grok-4.7, grok-4.6, grok-4.5, grok-4.3 sekä grok-4.20:n päättely-, ei-päättely- ja moniagenttiversiossa. Se kattaa kaikki tekstintuotannon rajapinnat ja niin sanotun globaalin päätepisteen kuin alueelliset päätepisteet.

Kehittäjän ei tarvitse muuttaa pyyntöjään. Vastauksen otsakkeesta x-watermark näkee, merkittiinkö kyseinen tuotos, ja tiimin ylläpitäjä voi kytkeä merkinnän pois mallikohtaisesti hallintakonsolissa – mutta vasta vahvistettuaan, että käyttöön soveltuu laillinen poikkeus. Dokumentaatio muistuttaa, että vastuu mahdollisista jäljelle jäävistä merkintä- ja ilmoitusvelvoitteista jää tällöin käyttäjälle.

Kahdessa Clauden mallissa asetuksen muuttaminen riittää

The Decoderin näkemän asiakassähköpostin mukaan merkintä toimii Opus 4.6:ssa ja Sonnet 4.6:ssa vain, jos kehittäjä jättää kolme otanta-asetusta – temperature, top_p ja top_k – oletusarvoihinsa. Nämä asetukset säätelevät sitä, kuinka paljon satunnaisuutta malli käyttää seuraavaa sanaa valitessaan, ja pienikin muutos yhteen niistä riittää ohittamaan vesileiman. Anthropic varoittaa sähköpostissa, että jos vesileimaan nojaa omassa vaatimustenmukaisuudessaan, asetukset kannattaa pitää oletuksina.

Samasta varoituksesta ei ole mainintaa Mythos 5:n ja Opus 4.7:n kohdalla, mikä viittaa siihen, että niissä merkintä säilyy asetuksista riippumatta. Ero on olennainen siksi, että The Decoderin mukaan Opus 4.6 on edelleen Anthropicin paras kirjoitusmalli. Anthropicilla on lisäksi työn alla erillinen tunnistusrajapinta, joka on tällä hetkellä suljetussa esikatselussa ja jonka on tarkoitus antaa kolmansille osapuolille mahdollisuus tarkistaa merkintä.

Mitä merkintä tarkoittaa suomalaiselle käyttäjälle

Vesileima ei todista, että teksti olisi kokonaan tekoälyn kirjoittamaa, eikä se kerro, kuka sitä on pyytänyt. Merkintä voi heiketä, kun tekstiä muokataan, lyhennetään tai käännetään, ja sen tarkistaminen edellyttää palveluntarjoajan avainta. Yksittäisen virkkeen tai lyhyen katkelman kohdalla tilastollinen varmuus jää pieneksi, joten merkintä sopii parhaiten pitkien tekstien alkuperän arviointiin – ei yksittäisen työntekijän tai opiskelijan syyttämiseen.

Yrityksille olennaisin muutos on dokumentointi. Jos oma vaatimustenmukaisuus nojaa mallin vesileimaan, otanta-asetukset on syytä lukita ja kirjata. Jos taas julkaisee itse tekoälyllä tuotettua sisältöä, velvoitteet ovat eri pykälässä: 50 artiklan 4 kohta edellyttää muun muassa deepfake-sisällön ja yleiseen etuun liittyvien aiheiden tekoälytekstien merkitsemistä. Sekään ei poista toimitustyön tarvetta, sillä merkintä kertoo vain tuottotavasta – ei siitä, pitääkö jutun väite paikkansa.

Lähteet: Anthropicin ohjesivu, SpaceXSI:n dokumentaatio ja EU:n käytännesäännöt


Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.

Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.

Kvarn X – kryptot, osakkeet ja ETF:t samassa paikassa

Coinmotion – suomalainen kryptopalvelu vuodesta 2012

Leave a Reply

Pakolliset kentät on merkitty *