Tekoälyasetuksen 50 artiklan läpinäkyvyysvelvoitteet tulivat sovellettaviksi 2.8.2026, ja samalla EU:n tekoälyvirasto sekä kansalliset viranomaiset saivat täydet valvonta- ja seuraamusvaltuudet. Tuoreimmat selvitykset osoittavat, että merkintäjärjestelmät on otettu käyttöön laajasti, mutta niiden luotettavuudessa on yhä merkittäviä puutteita.
Mitä tuli voimaan ja milloin
Euroopan komissio julkaisi 50 artiklan soveltamisohjeet 20.7.2026. Ohjeet tarkentavat, miten velvoitteet kohdistuvat eri toimijoihin ja milloin merkintää edellytetään. Ennen velvoitteiden alkamista komissio julkaisi 10.6.2026 myös vapaaehtoisen käytännesäännön tekoälysisällön läpinäkyvyydestä. Komission mukaan noin 190 organisaatiota oli allekirjoittanut käytännesäännön heinäkuun 2026 loppuun mennessä.
Käytännesääntö rakentuu kolmelle elementille. Tarjoajien on toteutettava vähintään kaksi koneluettavaa merkintäkerrosta: digitaalisesti allekirjoitettu metadata avoimia standardeja, kuten C2PA-spesifikaatiota, noudattaen sekä sisältöön upotettu havaitsematon vesileima. Vapaamuotoisen tekstin osalta pelkkä vesileima riittää, koska tekstiin ei voi liittää metadataa samalla tavalla kuin kuva-, ääni- ja videotiedostoihin. Lisäksi tarjoajien on tarjottava tunnistustyökaluja, joiden avulla sisällön alkuperä voidaan varmentaa, ja käyttöönottajille on tarjolla standardoitu EU-kuvake näkyvää merkintää varten.
Velvoitteet jakautuvat tarjoajiin ja käyttöönottajiin
Asetus erottaa toisistaan tarjoajan, joka kehittää tekoälyjärjestelmän tai teettää sen ja saattaa sen markkinoille omalla nimellään, sekä käyttöönottajan, joka käyttää järjestelmää ammattimaisesti omalla vastuullaan. Keskustelurobottien ja tekoälyagenttien ilmoitusvelvollisuus sekä synteettisen sisällön tekninen merkintä kuuluvat tarjoajille. Käyttäjälle ei riitä maininta käyttöehdoissa eikä epämääräinen nimitys kuten avustaja, vaan tarvitaan selkeä ja näkyvä ilmoitus heti vuorovaikutuksen alussa. Komission ohjeiden mukaan myös tekoälyagentit kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin, ja niiden on kerrottava, kenen puolesta ne toimivat.
Käyttöönottajille kuuluvat puolestaan deepfakeiksi luokiteltavien kuvien, äänen ja videon merkintä sekä julkisen edun aiheita käsittelevien tekoälyllä tuotettujen tekstien merkintä. Deepfake-käsite on asetuksessa laaja: se kattaa kaiken tekoälyllä tuotetun tai muokatun sisällön, joka muistuttaa todellista henkilöä, esinettä, paikkaa tai tapahtumaa ja jonka katsoja voisi erehtyä pitämään aitona. Petostarkoitus ei ole edellytys. Tekstien osalta merkintää ei tarvita, jos sisältö on asiantuntevasti tarkistettu ja jokin taho kantaa julkaisusta toimituksellisen vastuun. Pelkkä oikoluku tai toisen tekoälyjärjestelmän tekemä tarkistus ei riitä.
Vesileimat ja tunnistustyökalut osoittautuivat puutteellisiksi
Merkintävelvoitteen käytännön toteutus näkyy selvimmin suurten tekoälytoimijoiden ratkaisuissa. Anthropic on ilmoittanut ottaneensa käyttöön Google DeepMindin SynthID-Text-menetelmään perustuvan tekstin vesileimauksen. Ratkaisu on viety globaalisti, eikä sitä ole rajattu EU-käyttäjiin, koska maantieteellinen rajaaminen on teknisesti vaikeaa. Uudet Clauden mallit merkitsevät tuottamansa tekstin niiden käyttöönotosta lähtien, ja markkinoilla jo olleet mallit on määrä päivittää 2.12.2026 mennessä. Kuvatiedostoihin yhtiö liittää C2PA-metadatan.
Merkintä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa yksin. Lasso Securityn 17.9.2026 julkaisema tutkimus havaitsi, että tekstin vesileimaus muuttaa mallien käyttäytymistä: kielteisten vastausten todennäköisyys ja työkalujen kutsuminen muuttuvat, ja vaikutus vaihtelee malleittain ja avaimittain. Tutkimuksessa osa malleista oli injektiotilanteessa aiempaa halukkaampia vastaamaan haitallisiin pyyntöihin.
Myös tunnistustyökalujen tarkkuus on kyseenalainen. Yle kertoi 18.9.2026 julkaistussa analyysissään, että Metan kuvantunnistuspalvelu Muse Image ja yhtiön keskustelubotti antoivat keskenään ristiriitaisia arvioita samasta tekoälykuvasta, ja botti väitti väärennettyä kuvaa todennäköisesti aidoksi. Uutistoimisto Reutersin aiemmassa testissä Metan tunnistuspalvelu epäonnistui 22 kuvan kohdalla 40 kuvasta, kun kuvien kokoa oli pienennetty. Ylen testissä Googlen Gemini ei enää löytänyt omaa vesileimaansa kuvasta, josta oli rajattu pois noin puolet. Ajatuspaja Reset Techin tutkimuksen mukaan merkittävä osa sosiaalisen median alustoilla julkaistusta tekoälysisällöstä on edelleen merkitsemätöntä.
Seuraamukset ja kansallinen lainsäädäntö kiristyvät
50 artiklan rikkomisesta voi seurata enintään 15 miljoonan euron sakko tai kolme prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta vuosiliikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi. Kiellettyjen käytäntöjen osalta enimmäisseuraamus on 35 miljoonaa euroa tai seitsemän prosenttia liikevaihdosta. Valvonnasta vastaavat kansalliset markkinavalvontaviranomaiset, joita EU:n tekoälyvirasto koordinoi. Velvoitteet koskevat myös EU:n ulkopuolisia tarjoajia silloin, kun niiden tuotoksia käytetään unionin alueella.
Kansallinen lainsäädäntö etenee samaan suuntaan. Italia julkaisi 15.9.2026 virallislehdessään asetuksen, joka mukauttaa maan lainsäädäntöä asetukseen (EU) 2024/1689. Kriminallakiin lisätään uusi rikosnimike, joka kattaa korkean riskin tekoälyjärjestelmiä koskevien turvatoimien laiminlyönnin ja tällaisten järjestelmien luvattoman muuttamisen. Rangaistukset vaihtelevat yhdestä vuodesta kymmeneen vuoteen rikoksen vakavuuden mukaan, ja myös käyttöönottajat voivat syyllistyä tekoon, jos ne laiminlyövät ihmisvalvonnan. Yrityksille voidaan määrätä muun muassa enintään kahden vuoden kielto mainostaa tuotteitaan.
Alustojen oma sääntely on samaan aikaan paineessa. Metan valvontaelin ratkaisi 17.9.2026 tapauksen, jossa alusta oli jättänyt poistamatta tekoälyllä tuotetun videon. Elin määräsi videon poistettavaksi ja vaati yhtiötä laskemaan kynnystä, jolla manipuloituun mediaan lisätään korkean riskin merkintä, lisäämään käyttäjille väli-ilmoituksen ennen sisällön näyttämistä, asettamaan merkitylle sisällölle jakelun rajoituksia sekä raportoimaan merkintöjen käytöstä vuosittain.
Aikataulu, poikkeukset ja avoimet kysymykset
Kaikki velvoitteet eivät alkaneet samana päivänä. Ennen 2.8.2026 markkinoilla olleille generatiivisille järjestelmille on myönnetty siirtymäaika tekniseen, koneluettavaan merkintään 2.12.2026 asti. Keskustelurobotin ilmoitusvelvollisuus ja deepfake-merkintä sen sijaan tulivat voimaan ilman siirtymäaikaa. Komission ohjeiden mukaan ennen 2.8.2026 liikkeellä ollutta sisältöä ei tarvitse merkitä jälkikäteen, joskin vapaaehtoista merkintää suositellaan.
Korkean riskin järjestelmien velvoitteita siirrettiin eteenpäin AI Omnibus -asetuksella (EU) 2026/1744, joka tuli voimaan 27.7.2026. Uusien aikataulujen mukaan itsenäisten korkean riskin järjestelmien, kuten rekrytointi- ja luottoluokitustyökalujen, velvoitteet alkavat 2.12.2027 ja säänneltyihin tuotteisiin, kuten lääkinnällisiin laitteisiin, sisältyvien järjestelmien osalta 2.8.2028. Lisäksi tarkistettu tuotevastuudirektiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 9.12.2026 mennessä, minkä jälkeen tekoälyjärjestelmät voivat kuulua ankaran vastuun piiriin.
Keskeiset avoimet kysymykset liittyvät merkinnän luotettavuuteen ja valvonnan käytäntöön. Vesileimojen poistaminen tai heikentäminen muokkaamalla sisältöä on edelleen helppoa, eivätkä tunnistustyökalut ole osoittautuneet luotettaviksi erityisesti kuvien osalta. Samalla tutkimustulokset viittaavat siihen, että vesileimaus voi muuttaa mallien toimintaa tavalla, jota ei ole vielä laajasti arvioitu. Ensimmäiset kansalliset täytäntöönpanotoimet ja viranomaiskäytännöt tulevat näyttämään, kuinka tiukasti velvoitteita todellisuudessa valvotaan.
Lähteet
- Yle – Analyysi: Tekoälykuvia tunnistaviin palveluihin ei voi luottaa, koska digijättejä ei kiinnosta (18.9.2026) – yle.fi
- Clayton Utz – No hiding in plain text: the EU AI Act’s transparency rules are now in force (17.9.2026) – claytonutz.com
- BUSE – Article 50 of the AI Regulation: When the new EU labelling requirements actually come into force (17.9.2026) – buse.de
- Claude Help Center – How Claude marks AI-generated content (17.9.2026) – support.claude.com
- The Register – AI model watermarking changes agent behavior (17.9.2026) – theregister.com
- Helsingin Sanomat – Pääkirjoitus: Tekoälykilpailun uusi vallanjako kiihtyy (17.9.2026) – hs.fi
- Unite.AI – Lasso Study Finds Text Watermarking Shifts LLM Refusals and Tool Calls (17.9.2026) – unite.ai
- ppc.land – Italian firms face ad bans over AI-generated content offences (17.9.2026) – ppc.land
- Resultsense – Two regulatory deferrals give UK AI start-ups a window (18.9.2026) – resultsense.com
- Medianama – Oversight Board’s recommendations on Meta’s AI labelling raise questions for India’s deepfake rules (18.9.2026) – medianama.com
Vastaa