Saksalainen sotilas lähetti 10. heinäkuuta 1941 Enigma-koneella salatun radioviestin, jossa hän kysyi marssireittiään ja ilmoitti olevansa Rosenowin kaupungissa. Viestiä ei saatu purettua 83 vuoteen. Nyt newyorkilainen tuotekehitysvalmentaja Carter Leffen kertoo ratkaisseensa sen OpenAI:n GPT-6 Astra -mallin avulla noin kymmenessä tunnissa — ja salauksenpurun arkisto, joka oli merkinnyt viestin ratkaisemattomaksi, on päivittänyt sen ratkaistuksi.
82 merkkiä, jotka kestivät 83 vuotta
Kyseessä on Saksan armeijan viesti, jonka tunnus arkistossa on MVUEH. Se on kirjattu 10. heinäkuuta 1941 päivätyksi ja sen salattu runko on 82 merkin pituinen. Viesti on yksi kymmenistä saman kuukauden aikana siepatuista saksalaisviesteistä Frode Weierudin CryptoCellar-arkistossa, joka listaa Saksan armeijan Enigma-liikennettä. Arkiston mukaan MVUEH on viesti numero 172, ja sen kohdalle on nyt merkitty ratkaisijaksi Carter Leffen ja päivämääräksi 14. syyskuuta 2026.
Enigma oli toisen maailmansodan tunnetuimpia salauslaitteita. Sen murtaminen oli aikanaan ratkaisevaa liittoutuneille, ja pohjatyön teki puolalainen matemaatikko Marian Rejewski, joka aloitti laitteen analysoinnin vuonna 1932. Yhden päivän asetuksia oli arviolta 159 triljoonaa triljoonaa (159 kvintiljoonaa) eri yhdistelmää, joten kaikkien vaihtoehtojen läpikäyminen ei ole ollut vaihtoehto.
Läpimurto syntyi tutusta paikannimestä
Ratkaisu ei alkanut raa’asta laskentatehosta. Leffenin mukaan useat lähestymistavat epäonnistuivat aluksi: saman päivän tunnetut avaimet eivät sopineet, eivätkä automaattiset haut tuottaneet tulosta.
Läpimurto tuli toisesta, jo ratkaistusta viestistä. Siinä esiintyi paikannimi ROSENOW kahdesti peräkkäin. Tutkimusryhmä päätteli, että sama 14 kirjaimen jakso saattaisi löytyä myös ratkaisemattomasta viestistä, ja käytti sitä niin sanottuna cribinä eli arvauksena tunnetusta salatekstin kohdasta. Apuna oli myös Enigman tunnettu heikkous: laite ei koskaan salaa kirjainta samaksi kirjaimeksi, joten tietyt vaihtoehdot voitiin sulkea heti pois.
Yhdessä kohdassa kaikki osui kohdalleen. Ryhmä laski vastaavat koneen asetukset — Enigma I, heijastin B, roottorijärjestys II-V-III, rengasasetukset H-M-F ja rungon aloitus R-W-D — ja loput 68 merkkiä tuottivat ymmärrettävää saksaa. Viestin sisältö oli arkinen: ”Bitte um Angabe des Marschweges” (pyydän ilmoittamaan marssireitin), ”Befinde mich in Rosenow” (olen Rosenowissa) ja ”Sofort Funkantwort” (välitön radiovastaus). Arkistossa erikseen säilytetty viestin otsikkotieto vahvisti asetukset.
Tekoäly teki tutkimustyön, ihminen johti sitä
Leffenin mukaan Astra ja useat erikoistuneet tekoälyagentit hoitivat käytännön työn: ne hakivat historiallisia arkistoja, vertailivat epävarmoja kirjaimia kahdesta säilyneestä kopiosta, rakensivat Enigma-simulaattorin, kirjoittivat kryptoanalyysikoodia, ajoivat rinnakkaisia kokeita ja testasivat kilpailevia avainvaihtoehtoja. Leffen itse asetti tavoitteet ja teki päätökset etenemisestä.
Hänen mukaansa itse salauksen murtaminen ei ollut hankalin osa. Leffen kertoo panostaneensa ”99 kertaa enemmän työtä ratkaisun ja ongelman kuvailleen verkkosivuston rakentamiseen kuin varsinaiseen murtamiseen”. Kaikki koodi, hakudata ja toimiva kolmiulotteinen Enigma-simulaattori ovat ladattavissa projektisivulta.
Ratkaisu levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa torstaina, ja keskustelu kääntyi nopeasti siihen, mitä mallin kyvyt tarkoittavat nykyaikaiselle salaukselle.
Mitä on todistettu — ja mitä ei
Tulosta ei ole esitetty ehdottomana lopullisena totuutena. Julkaistut aineistot todentavat laskennan ja avainhaun kulun, mutta eivät todista viestin historiallista identiteettiä eivätkä sitä, että ratkaisu olisi ainoa mahdollinen. Ryhmä ei myöskään itse esitä väitettä maailmanennätyksestä, koska vanhat arkistomerkinnät voivat olla tulkinnanvaraisia.
Avoimeksi jääviä kohtia on kirjattu näkyviin: viestissä mainittua Rosenowia ei ole voitu varmistaa, allekirjoitus on epävarma eikä yhteyttä aiemmin ratkaistuun SIPVX-viestiin ole todistettu. Ratkaisun uskottavuutta tukee kuitenkin se, että puretussa tekstissä on säilytetty alkuperäisen radio- operaattorin lyöntivirheet, kuten ”BTTE” sanan ”BITTE” sijaan. Leffen pitää virheitä merkkinä aitoudesta, koska keksitty tulos olisi todennäköisesti virheetön.
Tutkimus nojaa aiempaan kryptoanalyyttiseen työhön, jonka tekijöinä mainitaan muun muassa Frode Weierud, Geoff Sullivan ja Olaf Ostwald. Sama malli on ratkaissut myös yhden ensimmäisen maailmansodan aikaisen ADFGVX-salaisviestin, joten kyse ei näytä olevan yksittäisestä sattumasta. Lopullinen arvio jää kryptografiaa tuntevien asiantuntijoiden tehtäväksi.
Lähteet
- The Decoder: OpenAI’s GPT-6 Astra decrypts a Nazi radio message in ten hours that went unsolved for 83 years, 17.9.2026. the-decoder.com
- 100PercentFedUp / WLTReport: GPT-6 Astra Cracks 1941 Nazi Enigma Message In Roughly 10 Hours, 18.9.2026. 100percentfedup.com
- The Neuron: How AI Cracked an 85-Year-Old WWII Enigma Message, 18.9.2026. theneuron.ai
- ABAB News: GPT-6 Astra Decodes 1941 German Army Enigma Radio Message Unsolved for 83 Years in Ten Hours, 18.9.2026. ababnews.com
- Carter Leffen, X-päivitys 17.9.2026. x.com
- Projektisivu: MVUEH recovery exhibit and validation record. mvueh-enigma-solved.carterl.chatgpt.site
- Prinz AI: GPT-6 Astra Solves a WWI German Radio Cipher, 17.9.2026. prinzai.com
Vastaa