Helsingin pormestari: tekoäly voi jatkossa päättää päiväkotipaikasta

Kirjoittaja: AI Uutiset Toimitus · Tarkastanut: Pasi Kalevi, päätoimittaja · 23.10.2026

Helsingin pormestari Daniel Sazonov kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että kaupunki on valmis ottamaan generatiivisen tekoälyn laajasti käyttöön sekä palveluissaan että hallinnossaan. Hänen mukaansa tekoäly voisi jatkossa ratkaista muun muassa sen, mistä päiväkodista perheelle myönnetään varhaiskasvatuspaikka. Haastattelu julkaistiin 22. lokakuuta.

Mitä kaupunki aikoo antaa tekoälyn tehtäväksi

Sazonovin mukaan tekoäly soveltuu erityisesti tehtäviin, joissa päätös perustuu pitkälti ennalta määrättyihin kriteereihin. Esimerkkinä hän mainitsee luvat ja muut vastaavat asiat. Poikkeukselliset tapaukset siirrettäisiin ihmisen arvioitaviksi.

Päiväkotipaikan kohdalla ajatus on sama: tekoäly tekisi rutiiniratkaisun, ja jos vanhemmat ovat tyytymättömiä, päätöksen voisi nostaa ihmisen katsottavaksi. ”Tavoitehan on se, että ihmiset saavat hoidettua asiansa mahdollisimman sujuvasti”, Sazonov sanoo HS:lle.

Henkilöstö ei kasva, mutta yt-neuvotteluja ei ole näköpiirissä

Muutos näkyy myös henkilöstössä. Sazonovin mukaan kaupunkiympäristötoimialan henkilöstömäärää ei ole tarkoitus kasvattaa lähivuosina. Kaupunginkansliassa työntekijöiden määrää vähennetään eläköitymisten kautta ja jättämällä osa vapautuvista tehtävistä täyttämättä.

Tekoälyn vuoksi yt-neuvotteluja ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Käytännössä muutos tarkoittaa siis sitä, että tehtäviä jää pois sitä mukaa kun väkeä eläköityy, eikä tilalle palkata uusia.

Mihin tekoälyä ei anneta

Kaikkea päätöksentekoa Sazonov ei antaisi koneelle. Hänen mukaansa esimerkiksi ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen ratkaisut ovat liian sidoksissa ihmisten yksilöllisiin tilanteisiin, jotta ne voisi automatisoida.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä opetuksessa tekoälyä voitaisiin sen sijaan käyttää tukitehtäviin, kuten kirjaamiseen, työvuorosuunnitteluun ja reittien optimointiin. Kouluissa Sazonov vetää selvän rajan: alakouluissa tekoälyä ei pitäisi käyttää lainkaan, yläkouluissa sitä voitaisiin hyödyntää kontrolloidusti pedagogisista syistä.

Hänen mukaansa tekoälyn kanssa kannattaa edetä mieluummin varovaisesti kuin päästää se ensin vapaaksi ja ryhtyä rajoituksiin vasta myöhemmin.

Taustalla valtion 20 prosentin tuottavuustavoite

Helsingin linjaus ei synny tyhjästä. Valtiovarainministeriö on linjannut, että Suomen julkisen sektorin tuottavuutta pitää parantaa 20 prosentilla, ja keinoksi on nimetty tekoäly. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekoälyagenttien odotetaan hoitavan merkittävän osan tehtävistä, joita aiemmin teki ihminen.

Tekoälyagentilla tarkoitetaan ohjelmaa, joka ei vain vastaa kysymyksiin vaan voi myös suorittaa vaiheittaisia tehtäviä: hakea tietoa, tehdä päätöksen ja viedä asian eteenpäin. Tällaiset ohjelmat ovat juuri niitä, joita kaupungin kaltaisessa rutiinipäätöksiä tekevässä organisaatiossa voidaan ottaa käyttöön.

Aikataulu on vielä auki

Haastattelussa ei kerrottu, mitkä järjestelmät otetaan käyttöön ensimmäisenä tai millä aikataululla. Myöskään päätöksenteon automaattiseen tukeen liittyviä oikeudellisia yksityiskohtia, kuten muutoksenhakua, ei käsitelty.

Julkisen hallinnon automaattisesta päätöksenteosta säädetään laissa, ja EU:n tekoälyasetus asettaa omat vaatimuksensa muun muassa päätösten läpinäkyvyydelle ja ihmisen valvonnalle. Sazonovin kuvaama malli — rutiini koneelle, poikkeukset ihmiselle — on juuri se malli, jota viranomaiset ovat pitäneet hyväksyttävänä.

Lähteet

• Helsingin Sanomat: Pormestari Daniel Sazonov kertoo, millaisia töitä ihmisille jää Helsingissä, 22.10.2026.
• Verkkouutiset: Helsingin pormestari HS:lle: Tästä tekoäly voi päättää, 23.10.2026.

Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.

Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.