IBM:n tutkimus: 60 % työntekijöistä pelkää tekoälyn heikentävän osaamistaan

IBM:n tutkimusyksikkö Institute for Business Value julkaisi 21. syyskuuta maailmanlaajuisen kyselytutkimuksen, jonka mukaan 60 prosenttia työntekijöistä pelkää tekoälyn heikentävän heidän osaamistaan. Useimmin heikkeneväksi mainittu taito on kriittinen ajattelu. Tutkimus paljastaa samalla selvän kuilun: henkilöstöjohtajat pitävät tekoälyn tuotosten arviointia työelämän tärkeimpänä taitona, mutta vain harva työntekijä ajattelee samoin.

Mitä IBM:n tutkimus selvitti?

IBM Institute for Business Value toteutti kaksi kyselyä yhdessä taloustutkimusyhtiö Oxford Economicsin kanssa huhti–kesäkuussa 2026. Toiseen vastasi 1 500 henkilöstöjohtajaa eli CHRO:ta 21 maantieteelliseltä alueelta ja 23 toimialalta. Toiseen vastasi 8 800 kokoaikaista työntekijää 28 maasta. Kyselyissä kartoitettiin sitä, miten yritykset suunnittelevat työtä, osaamista ja johtamista tekoälyn aikakaudella.

Tutkimus ei siis mittaa laboratoriossa, heikentääkö tekoäly ihmisten ajattelua. Se kuvaa sitä, mitä työntekijät ja henkilöstöjohtajat itse kertovat havainneensa ja mitä he pelkäävät. Tällä erotuksella on väliä: kyse on laajasta kokemusperäisestä kuvasta, ei kokeellisesta todisteesta syy-seuraussuhteesta.

Työntekijät ja esihenkilöt eivät ole samaa mieltä

Tutkimuksen jyrkin havainto on, että työelämän tärkeimmästä taidosta vallitsee erimielisyys. Henkilöstöjohtajista 71 prosenttia pitää kykyä valvoa, tarkistaa ja tarvittaessa ohittaa tekoälyn tuotokset työvoiman olennaisimpana taitona. Työntekijöistä vain 29 prosenttia nostaa arviointikyvyn tärkeimpien taitojen joukkoon.

Henkilöstöjohtajat listaavat kriittisen ajattelun (57 %) ja inhimillisen harkinnan (48 %) työvoiman tärkeimpien kykyjen joukkoon. Työntekijöistä 49 prosenttia ja johtajista 57 prosenttia sanoo kriittisen ajattelun ja ongelmanasettelun olevan niitä taitoja, joilla on tekoälyn aikakaudella eniten merkitystä.

Ero selittää riskin, jonka tutkimus nostaa esiin. Jos työntekijä ei pidä tekoälyn tuotosten tarkistamista tärkeänä tai ei uskalla kyseenalaistaa niitä, virheellinen vastaus voi mennä läpi sellaisenaan. Tekoäly voi tuottaa vakuuttavaa tekstiä, joka on väärin – ilmiötä kutsutaan hallusinoinniksi.

Osaamisen heikkeneminen on jo käynnissä

Huoli ei ole vain tulevaisuudesta. Niistä työntekijöistä, jotka pelkäävät osaamisensa heikkenevän, kolme neljästä sanoo tekoälyn jo alkaneen nakertaa ainakin osaa heidän taidoistaan. Henkilöstöjohtajista 46 prosenttia listaa osaamisen heikkenemisen suurimpien huoliensa joukkoon.

Samalla tutkimuksessa näkyy ristiriita: 80 prosenttia henkilöstöjohtajista uskoo tekoälyn synnyttävän työntekijöille niin sanottua näkymätöntä työtä. Siihen kuuluu tekoälyn ehdotusten tarkistaminen, virheiden korjaaminen, taustatietojen antaminen ja poikkeustapausten hoitaminen. Työntekijöistä 42 prosenttia sanoo tekoälyn lisäävän heidän työmääräänsä tai jäävänsä tunnistamatta työksi.

Kuka kantaa vastuun, kun tekoäly erehtyy?

Tutkimus nostaa esiin myös vastuukysymyksen. Työntekijöistä 43 prosenttia kertoo, että kun tekoälyn kanssa menee jotain pieleen, syy kaadetaan heidän niskaansa. Henkilöstöjohtajista 41 prosenttia uskoo, etteivät työntekijät koe oloaan turvalliseksi haastaa tai ohittaa tekoälyn tuotoksia.

Tällä on suora yhteys siihen, uskaltaako virheen pysäyttää. Jos vastuu on epäselvä, työntekijä saattaa hyväksyä virheellisen ehdotuksen, koska ei halua joutua tilille sen kyseenalaistamisesta. Henkilöstöjohtajista 36 prosenttia sanookin, että epäselvä vastuu vaikeuttaa tekoälyn käyttöönottoa.

Tutkimus antaa myös ratkaisun viitteen. Niissä organisaatioissa, joissa henkilöstöjohto on ainakin osavastuussa siitä, mitkä päätökset jäävät ihmisille, 76 prosenttia työntekijöistä kokee turvalliseksi kyseenalaistaa tai ohittaa tekoälyn suositukset. Siellä, missä henkilöstöosasto on vain neuvoa-antava, vastaava luku on 43 prosenttia.

Kuinka moni ottaa henkilöstöjohdon mukaan?

Käytännössä harva. 46 prosenttia organisaatioista ei ota henkilöstöjohtajaa mukaan silloin, kun tekoälystrategiaa määritellään. Vain 28 prosenttia henkilöstöjohtajista kertoo, että tietohallinnon kanssa on yhteinen tiekartta ja säännöllinen yhteistyörytmi, ja 73 prosenttia sanoo yhteistyön johtoryhmän kesken olevan vaikeaa.

Henkilöstöosaston oma tekoälyn käyttö laahaa perässä: 72 prosentissa organisaatioista henkilöstötoiminnossa käytetään tekoälyä vähän tai ei lainkaan. Henkilöstöjohtajat arvioivat tiiminsä taidot vaatimattomiksi muun muassa tekoälyn lukutaidossa (13 %), tekoälyn vaikuttavuuden mittaamisessa (16 %) ja tekoälyn käyttöönoton muutosjohtamisessa (20 %).

Sillä on väliä myös tulosten kannalta. Organisaatiot, joissa henkilöstötoiminnon tekoälyosaaminen on kypsää – hallinto, arkkitehtuuri ja mittarit kunnossa – raportoivat lähes kaksi kertaa todennäköisemmin useampia myönteisiä liiketoimintamittareita.

Mitä hyötyä selkeästä työnjaosta on?

Tutkimuksessa nousi esiin yksi konkreettinen tapa, jolla tekoälystä saadaan enemmän irti. Organisaatiot, jotka määrittelevät työnkulut selkeästi joko ihmisvetoisiksi, tekoälyn tukemiksi tai tekoälyn kokonaan hoitamiksi, raportoivat 18 prosentin riskivähennyksen ja 20 prosentin laadunparannuksen.

Toinen havainto liittyy luottamukseen. Siellä, missä arviointi on rakennettu osaksi työtapaa, 62 prosenttia henkilöstöjohtajista kertoo työntekijöiden luottamuksen tekoälyn tukemiin päätöksiin kasvavan. Siellä, missä näin ei ole tehty, 57 prosenttia raportoi luottamuksen laskevan.

Reskilling eli osaamisen uudelleenkoulutus on useimmissa yrityksissä jo agendalla: 80 prosentilla organisaatioista on käytössään uudelleenkoulutussuunnitelma. IBM:n tutkimuksen mukaan puutteena on kuitenkin strategia nimenomaan heikkenevän osaamisen varalle – eli sen, mitä taitoja tekoäly syö pois, kun se ottaa hoitaakseen yhä enemmän ajattelutyötä.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle työpaikalle?

Suomessa tekoälyn käyttö työpaikoilla on yleistynyt nopeasti esimerkiksi kielenkääntämisessä, ohjelmoinnissa, asiakaspalvelussa ja hallinnollisessa työssä. IBM:n luvut kuvaavatkin laajasti samaa ilmiötä, joka näkyy myös suomalaisilla työpaikoilla: työkalut ovat tulleet käyttöön nopeammin kuin yhteiset pelisäännöt siitä, miten niiden tuotokset tarkistetaan ja kuka niistä vastaa.

Käytännön johtopäätökset tutkimuksesta ovat melko arkipäiväisiä. Työntekijälle pitää tehdä selväksi, että tekoälyn tuotoksen kyseenalaistaminen on odotettua eikä virhe. Tarkistaminen pitää mitoittaa tehtävän vakavuuden mukaan: luonnoksen ja potilaskertomuksen tarkistaminen eivät ole sama asia. Ja johdon pitää näyttää esimerkkiä siitä, miten tekoälyä käytetään niin, että ihmisen harkinta säilyy mukana.

Tutkimuksen siteeratuin lause tulee IBM:n henkilöstöjohtajalta Nickle LaMoreaux’lta: ”Tekoäly muuttaa paitsi sitä, miten työ tehdään, myös sitä, missä ihmiset voivat tuottaa suurimman arvon. Kun tekoäly ottaa hoitaakseen rutiininomaisia ja prosessivetoisia tehtäviä, ainutlaatuisen inhimilliset kyvyt muuttuvat entistä tärkeämmiksi.”

Yksi tutkimuksen johtopäätöksistä on myös muistutus siitä, mitä tekoäly ei tee. Se tuottaa ehdotuksia nopeasti, mutta ei kanna vastuuta niistä. Jos tekoäly hoitaa yhä suuremman osan valmistelusta, juuri arviointikyvystä tulee se taito, jota ilman lopputulos on huonompi kuin ennen.

Mitä vahvistettua tietoa on ja mitä ei

Vahvistettua on, että IBM Institute for Business Value julkaisi tutkimuksen 21. syyskuuta 2026 ja että luvut tulevat yhtiön omasta tiedotteesta sekä siihen perustuvasta uutisoinnista. Tutkimuksen toteutti IBM yhdessä Oxford Economicsin kanssa, ja aineisto kerättiin huhti–kesäkuussa 2026.

Sen sijaan kyselyn ulkopuolelle jää, kuinka moni yritys todella muuttaa toimintaansa näiden havaintojen perusteella. Kyse on poikkileikkauskuvasta yhdestä hetkestä, ei seurannasta, jossa sama joukko olisi tutkittu useaan kertaan. Tutkimus ei myöskään vertaa työntekijöitä, jotka käyttävät tekoälyä, niihin, jotka eivät käytä – se ei siis kerro, heikkeneekö osaaminen todella tekoälyn vuoksi vai jonkin muun muutoksen seurauksena.

Lähteet

IBM Newsroom: New IBM CHRO Study: AI Puts Critical Thinking at the Center of Workforce Priorities, 21.9.2026. https://newsroom.ibm.com/2026-09-21-new-ibm-chro-study-ai-puts-critical-thinking-at-the-center-of-workforce-priorities

IBM Institute for Business Value: CHRO study, 21.9.2026. https://www.ibm.com/thought-leadership/institute-business-value/en-us/c-suite-study/chro

Customer Experience Magazine: IBM CHRO Study: Is AI Eroding Critical Thinking at Work?, 21.9.2026. https://cxm.world/employee-experience/ibm-chro-study-ai-eroding-critical-thinking/

StockTitan: IBM study: 46% don’t involve chief HR officers in AI plans, 21.9.2026. https://www.stocktitan.net/news/IBM/new-ibm-chro-study-ai-puts-critical-thinking-at-the-center-of-qsepiaseppwd.html

PR Newswire: New IBM CHRO Study: AI Puts Critical Thinking at the Center of Workforce Priorities, 21.9.2026. https://www.prnewswire.com/news-releases/new-ibm-chro-study-ai-puts-critical-thinking-at-the-center-of-workforce-priorities-302883602.html