Kiina ehdottaa vientivalvontaa 23 tekoälyteknologialle
Kiinan kauppaministeriö ehdottaa vientivalvontaa 23 tekoälyteknologialle, muun muassa suurille kielimalleille ja agenteille. Kyse on vasta luonnoksesta, jonka lausuntokierros päättyy 15.11.2026.
Kiina ehdotti perjantaina 16. lokakuuta vientivalvontaa 23 tekoälyteknologialle. Ehdotus on osa kauppaministeriön päivittämää luetteloa rajoitetuista teknologioista, ja se kattaisi muun muassa suuria kielimalleja, tekoälyagentteja, laskentaklusterit ja sirujen suunnitteluteknologiaa. Kyse on vasta luonnoksesta, josta voi antaa lausuntoja 15. marraskuuta asti.
Mitä ehdotus koskee
Kiinan kauppaministeriö julkaisi ehdotuksen vientivalvontalistansa päivityksestä. Reutersin mukaan ministeriö kertoi, että ehdotus kattaa 23 tekoälyteknologiaa osana laajempaa 40 teknologian kokonaisuutta, johon kuuluu myös biolääketieteen ja aurinkoenergian teknologiaa.
Tekoälyn osalta luettelossa mainitaan suurten kielimallien lisäksi muun muassa tekoälyagentit, laskentaklusterit ja datankäsittelyteknologia. Lisäksi ehdotus ulottaa valvonnan siruteknologiaan: rajoitusten piiriin tulisivat muun muassa 14 nanometrin ja sitä kehittyneempien valmistusprosessien suunnitteluosaaminen, kehittynyt 2.5D- ja 3D-paketointi sekä valittujen muistiteknologioiden suunnittelu.
Milloin rajoitukset laukeaisivat
The Decoderin ja Taipei Timesin mukaan rajoitukset kohdistuisivat mallin painoihin, tarkistuspisteisiin, lähdekoodiin ja arkkitehtuuriin silloin, kun malli ylittää tietyt kynnysarvot. Tällaisia rajoja ovat muun muassa kaksi biljoonaa parametria, 1026 laskentaoperaatiota koulutuksessa tai sijoittuminen maailman kymmenen parhaan joukkoon suorituskyvyn, käytön tai turvallisuuden mittareilla. Lisäksi rajoitus voisi laueta, jos malli on koulutettu arkaluonteisella kiinalaisella datalla.
Esimerkkeinä suurista malleista uutisoinnissa mainitaan Moonshot AI:n Kimi K3 ja Alibaban Qwen3.8-Max. Ehdotus ei kuitenkaan ole mallikohtainen luettelo, vaan se koskee teknologioita ja niiden kynnysarvoja.
Kaikkein tiukin linja koskisi tekoälytyökaluja, jotka pystyvät itsenäisesti kirjoittamaan tai muuttamaan haittaohjelmia ja hyökkäämään kriittiseen infrastruktuuriin, sotilaskohteisiin tai viranomaisjärjestelmiin. Tällaisten työkalujen vienti kiellettäisiin kokonaan. Ohjelmistojen haavoittuvuuksien etsintään tarkoitettuja tekoälytyökaluja ei kiellettäisi kokonaan, mutta niille tulisi uusia vientirajoituksia.
Mitä ehdotus ei koske
Ehdotuksessa on myös merkittäviä poikkeuksia. Reutersin mukaan valvonta ei koskisi tekoälyn käyttöä rajapintojen, verkkosivujen, sovellusten ja palveluna tarjottavien ohjelmistojen kautta. Toisin sanoen ulkomainen asiakas voisi edelleen käyttää kiinalaista mallia palveluna, mutta itse teknologian siirtäminen ulkomaille olisi valvonnan piirissä.
Suurin osa tekoälyteknologioista säilyisi edelleen vapaasti vietävinä. Avoimen lähdekoodin vientiin ja kiinalaisyritysten ulkomailla ylläpitämiin laskentakeskuksiin sovellettaisiin yksinkertaistettua lisensointimenettelyä. Lisäksi jo julkisesti saatavilla oleva teknologia jäisi valvonnan ulkopuolelle.
Miksi Kiina tekee tämän
Kauppaministeriön edustajan mukaan tavoitteena on varmistaa tekoälyteknologian “turvallisuus ja hallittavuus”. Perusteluissa viitataan siihen, että valtiosta riippumattomat toimijat tai haitalliset tahot voisivat käyttää teknologiaa hyökkäyksiin kriittistä infrastruktuuria, puolustusteollisuutta ja keskeisiä viranomaisjärjestelmiä vastaan.
Taustalla on laajempi kilpailu Yhdysvaltojen kanssa. Reutersin mukaan Kiina on jo aiemmin tänä vuonna tutkinut muun muassa Manus-nimistä tekoälystartupia ja muita ulkomaille siirtyneitä kiinalaisyrityksiä sen selvittämiseksi, ovatko ne rikkoneet vientivalvontalakeja. Ehdotus vahvistaisi valtion otetta teknologian siirrosta ulkomaille.
Ehdotuksen merkitys tulevaisuudessa on vielä avoin. Lausuntokierros päättyy 15. marraskuuta 2026, minkä jälkeen lopulliset säännöt viimeistellään. Uutisoinnin mukaan väliaikainen rekisteröintisääntö valvonnan piiriin tulevasta teknologiasta tuli voimaan jo perjantaina. Sitä, miten säännöt vaikuttavat esimerkiksi Qwenin tai DeepSeekin kaltaisten mallien tuleviin julkaisuihin, ei vielä tiedetä.
Keskeiset termit lyhyesti
Vientivalvonta tarkoittaa valtion asettamia rajoituksia sille, mitä teknologiaa, tuotteita tai osaamista saa viedä maan ulkopuolelle ja millä ehdoilla.
Parametri on luku, joka mallin opettelussa säätyy ja johon sen osaaminen on tallentunut. Mitä enemmän parametreja mallissa on, sitä suuremmasta mallista on kyse.
Avoimet painot tarkoittavat, että mallin opetuksessa syntyneet luvut ovat ladattavissa ja otettavissa omaan käyttöön. Avoimet painot eivät kuitenkaan tarkoita, että koko opetusmenetelmä ja aineisto olisivat julkisia.
Tarkistuspiste on koulutuksen välitallennus: mallin senhetkinen osaaminen tallennetaan tiedostoon, jota voi ladata ja jatkaa sen pohjalta.
Lähteet
- Reuters: China proposes adding 40 AI, biotech, solar technologies to export control list, 16.10.2026.
- Taipei Times: China proposes AI export curbs to manage security, 17.10.2026.
- The Decoder: China tightens export controls on open-weight models and 23 key AI technologies, 16.10.2026.
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.
