Mitä suomalaiset kysyvät tekoälyltä: arki, terveys, matka ja laki
Tuore suomalaiskysely näyttää, mitä tekoälyltä kysytään: kasvien hoitoa, treeniohjelmia, terveystietoa ja lakiasioita. Opas kertoo, miten vastauksia kannattaa tulkita ja tarkistaa.
Joka toinen suomalainen käyttää tekoälyä vähintään kerran viikossa, ja yhä useampi kysyy siltä apua hyvin arkisiin asioihin. Viestintätoimisto Riannon syksyllä 2026 teettämä kysely selvitti, mistä aiheista suomalaiset hakevat tietoa ensisijaisesti tekoälyltä – ja missä perinteinen hakukone voittaa yhä. Tämä opas käy tulokset läpi aihe aiheelta: arki, terveys, matka ja laki.
Mitä suomalaiset kysyvät tekoälyltä: tuoreimmat luvut
Viestintätoimisto Riannon kyselyn toteutti Bilendi Oy:n M3 Panel 20.–24. elokuuta 2026, ja siihen vastasi tuhat täysi-ikäistä suomalaista. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Vastaajilta kysyttiin, mistä he hakevat ensisijaisesti tietoa eri aiheissa: tekoälypalvelusta, hakukoneesta, yritysten verkkosivuilta vai jostakin muualta.
Taulukko näyttää kolme suosituinta reittiä kunkin aiheen kohdalla.
| Aihe | Hakukone (esim. Google) | Tekoäly | Yritysten verkkosivut |
|---|---|---|---|
| Ruokareseptit | 69 % | 7 % | 8 % |
| Matkareitit | 68 % | 7 % | 9 % |
| Treeniohjelmat | 46 % | 14 % | 6 % |
| Kasvien hoito | 63 % | 15 % | 5 % |
| Remonttiohjeet | 59 % | 11 % | 10 % |
| Siivousohjeet | 59 % | 11 % | 6 % |
| Elokuva- ja konserttivinkit | 49 % | 5 % | 20 % |
| Terveystiedot | 59 % | 14 % | 12 % |
| Lakiasiat | 53 % | 14 % | 15 % |
| Talous- ja sijoitusneuvot | 36 % | 11 % | 19 % |
| Henkilöt | 72 % | 5 % | 3 % |
Taulukosta näkyy kaksi asiaa. Ensinnäkin tekoäly jää kaikissa aiheissa perinteisen hakukoneen taakse. Toiseksi tekoälyn suosituimmat aiheet ovat hyvin henkilökohtaisia ja neuvoa vaativia: kasvien hoito (15 prosenttia), sekä treeniohjelmat, terveystiedot ja lakiasiat (noin 14 prosenttia kussakin). Kaikkein vähiten tekoälyyn turvataan elokuva- ja konserttivinkeissä, joissa vain viisi prosenttia valitsee sen ensisijaiseksi lähteeksi.
Arki: reseptit, remontti ja kasvien hoito
Kaikkein arkisimmissa asioissa suomalainen luottaa yhä hakuun. Ruokareseptin hakee ensisijaisesti hakukoneesta 69 prosenttia ja tekoälyltä vain seitsemän prosenttia. Sama kuvio toistuu remontti- ja siivousohjeissa, joissa tekoälyn osuus on 11 prosenttia. Riannon toimitusjohtaja Riitta Auvinen tiivistää eron osuvasti: tekoäly osaa kyllä suunnitella viikon ruokalistan jääkaapin jämistä, mutta suomalainen etsii makaronilaatikon ohjeen edelleen hakukoneesta.
Poikkeus on kasvien hoito, jossa tekoäly nousee selvästi suosituimmaksi neuvonantajaksi: 15 prosenttia suomalaisista kysyy sitä ensisijaisesti tekoälyltä, kun hakukoneen valitsee 63 prosenttia. Kasvien hoito sopii tekoälylle hyvin, koska kysymys on usein yksittäistapaus: lehdet kellastuvat, kastelu unohtui, kasvi on väärässä valossa. Silloin lukija ei kaipaa linkkiä vaan selityksen omalle tilanteelleen – ja juuri siinä tekoäly on vahvimmillaan.
Terveys: mitä uskaltaa kysyä ja mitä ei
Terveystietoja hakee ensisijaisesti tekoälyltä 14 prosenttia suomalaisista, mikä on hämmästyttävän korkea luku. Tekoäly sopii hyvin terveystiedon selittämiseen: se voi kertoa arkikielellä, mitä jokin lääketieteellinen termi tarkoittaa, mitä verikokeen arvot suunnilleen kertovat tai millaisia kysymyksiä lääkärille kannattaa esittää. Tällainen valmistautuminen voi tehdä vastaanotosta sujuvamman.
Sen sijaan tekoäly ei ole lääkäri. Se ei tunne lukijan koko terveydentilaa, se ei näe potilaskertomusta eikä se kanna vastuuta. Siksi tekoälyltä ei pidä kysyä diagnoosia eikä lääkkeen annostusta, eikä sen vastausta pidä käyttää hoidon aloittamiseen, lopettamiseen tai muuttamiseen. Hätätilanteessa soitetaan aina hätänumeroon 112, ei kysytä chatilta.
Terveystiedoissa piilee myös toinen riski: yksityisyys. Kun kertoo tekoälylle oireistaan, se voi samalla tulla kertoneeksi arkaluonteisia henkilötietoja. EU:n tietosuoja-asetus eli GDPR asettaa terveystiedoille erityisen suojan, mutta se ei estä käyttäjää itse syöttämästä tietoja palveluun. Terveystiedoissa kannattaa pysyä yleisellä tasolla ja tarkistaa olennainen tieto aina virallisesta lähteestä, kuten Terveyskirjastosta tai omasta terveysasemasta.
Matka: reitit ja matkasuunnittelu
Matkareittejä hakee ensisijaisesti tekoälyltä vain seitsemän prosenttia suomalaisista, kun hakukoneen valitsee 68 prosenttia. Tämä on yllättävää, sillä kansainvälisissä mittauksissa matkasuunnittelu on yksi tekoälyn suosituimmista käyttötavoista. Kyselytutkimusten mukaan yli neljännes tekoälyn käyttäjistä hyödyntää kielimalleja henkilökohtaisena suunnittelijana ja paikallisoppaana.
Matkalla tekoäly on parhaimmillaan ideoinnissa ja kielen kanssa: se voi ehdottaa reittiluonnosta, koota pakkauslistan, kääntää ruokalistan tai auttaa ymmärtämään paikallista käytäntöä. Tekoälyagentti voi puolestaan hoitaa puolestasi yksinkertaisia varaus- ja vertailutehtäviä.
Varovaisuutta tarvitaan siksi, että matkatieto vanhenee nopeasti. Aukioloajat, aikataulut, hinnat, viisumisäännöt ja jopa osoitteet muuttuvat, eikä kielimalli tiedä niistä reaaliajassa. Siksi lopullinen tieto kannattaa aina tarkistaa liikenteenharjoittajan, hotellin tai viranomaisen omilta sivuilta ennen kuin tekee päätöksiä tai maksuja.
Laki: lakiasiat ja oikeudellinen neuvonta
Lakiasioissa tekoäly ja yritysten verkkosivut ovat lähes tasoissa: tekoälyltä hakee tietoa ensisijaisesti 14 prosenttia ja verkkosivuilta 15 prosenttia suomalaisista, kun hakukoneen valitsee 53 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että juridiikka kiinnostaa tekoälyn käyttäjiä enemmän kuin mikään aivan arkinen aihe.
Tekoälystä onkin apua oikeudellisen tiedon ymmärtämisessä. Se voi selittää lakitekstin sanamuotoa, muistuttaa mieleen, mitä asioita sopimuksessa kannattaa ottaa huomioon, tai auttaa jäsentämään omaa tapausta. Se ei kuitenkaan korvaa juristia: tekoäly ei tunne tapauksen kaikkia yksityiskohtia eikä kanna vastuuta neuvoistaan.
Erityinen varoitus koskee lähteitä. Tekoäly voi tuottaa vakuuttavalta näyttävän mutta virheellisen viittauksen lakiin tai ennakkotapaukseen. Tällainen hallusinointi on juridiikassa erityisen vaarallista, koska väärä käsitys määräajasta tai muotovaatimuksesta voi viedä oikeuden kokonaan. Jos asiassa on oikeudellisia seurauksia, oikea osoite on viime kädessä juristi, oikeusaputoimisto tai viranomaisen oma ohje.
Miksi tekoäly on löytänyt paikkansa neuvonantajana
Riannon kyselyn kiinnostavin havainto on se, millaiseen kysymykseen tekoäly vastaa parhaiten. Sitä käytetään asioissa, joissa ei kaivata pelkkää linkkiä oikeaan paikkaan vaan selitystä, neuvoa ja omaan tilanteeseen sovitettua vastausta. Siksi kasvien hoito, treeniohjelmat, terveys ja laki nousevat esiin – kukin vaatii vastaukselta enemmän räätälöintiä kuin valmis ohjesivu.
Tämä vastaa kansainvälistä tutkimusta. OpenAI:n ja tutkijoiden yhteinen selvitys havaitsi, että lähes 80 prosenttia kaikesta tekoälyn käytöstä liittyy kolmeen asiaan: käytännön ohjeisiin, tiedon etsimiseen ja kirjoittamiseen. Tekoälystä on siis tullut arkikäytössä neuvoja, ei pelkkä hakukone.
Käyttö ei rajoitu nuoriin. Samsungin kesällä 2026 teettämän kyselyn mukaan noin joka viides 65–80-vuotias suomalainen käyttää tekoälyä päivittäin tiedonhakuun. Samaan aikaan iso osa eläkeikäisistä on vielä kokonaan tekoälyn ulkopuolella. Laajemmin katsottuna vähemmän yllättää, että käyttö on Suomessa yleistä: EY:n AI Sentiment 2026 -tutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista oli käyttänyt tekoälyä viimeisen puolen vuoden aikana, mikä oli Pohjoismaiden korkein osuus.
Turvallinen käyttö: faktantarkistus ja yksityisyys
Kyselyn tuloksissa on yksi selvä ristiriita. Peräti 55 prosenttia suomalaisista kertoo välttelevänsä tekoälyn käyttöä, koska pelkää sen antavan virheellistä tietoa – ja silti juuri terveys ja laki ovat aiheita, joissa tekoälyyn turvataan herkimmin. Väärällä pastareseptillä pilalle menee vain illallinen, mutta väärällä terveys- tai lakineuvolla seuraukset voivat olla paljon vakavampia.
Siksi muutama perussääntö kannattaa pitää mielessä:
- Kirjoita selkeä kehote. Kerro, mitä haluat tietää, missä tilanteessa olet ja millä tarkkuudella vastausta tarvitaan. Mitä täsmällisempi kysymys, sitä hyödyllisempi vastaus.
- Pyydä lähteet. Kysy, mihin tieto perustuu. Muista, että konteksti-ikkuna on mallin muisti: se näkee vain sen, mitä sille kulloinkin annat, eikä se tarkista tietoja puolestasi.
- Tarkista olennainen virallisesta lähteestä. Lääkkeissä, määräajoissa ja maksuissa ratkaisee virallinen tieto, ei chat-vastaus.
- Älä luovuta arkaluonteisia tietoja. Älä syötä palveluun henkilötunnusta, pankkitunnuksia, salasanoja äläkä potilaskertomusta.
- Tunnista huijaukset. Deepfake-kuvat ja -äänet sekä tekoälyhuijaukset ovat yleistyneet. Jos viesti painostaa kiireeseen tai rahaan, tarkista asia toista kanavaa pitkin.
Lainsäädäntö tukee turvallista käyttöä. EU:n tekoälyasetus velvoittaa muun muassa kertomaan käyttäjälle selvästi, kun hän ei keskustelekaan ihmisen kanssa vaan chatbotin kanssa. Tavoitteena on vastuullinen tekoäly, jota voi käyttää turvallisin mielin.
Paras suoja on kuitenkin oma taito arvioida vastauksia. Sitä kutsutaan tekoälylukutaidoksi: kyky tunnistaa, milloin vastaus on tarkistettava, ja mistä tarkistus tehdään. Kun se on hallussa, tekoälystä tulee kätevä neuvoja arjen, terveyden, matkojen ja lakiasioiden tueksi – ei auktoriteetti, joka korvaa asiantuntijan.
Lähteet
- Aamuset / Viestintätoimisto Rianno: Kysely: Tekoäly ei ainakaan vielä tappanut hakukonetta, 14.9.2026. https://aamuset.fi/artikkeli/7083820
- Iltalehti / Mikrobitti: Näitä asioita suomalaiset kysyvät tekoälyltä – ”Aikamoinen ristiriita”, 20.9.2026. https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/ecddb421-7e7a-45ab-a525-0ebad5641301
- Iltalehti / Mikrobitti: Joka viides eläkeläinen tekee tämän päivittäin, 24.9.2026. https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/fd83ff28-f131-48af-b789-3f12a4ad1d41
- OpenAI & tutkijat (Chatterji, Cunningham, Deming): How People Use ChatGPT, 2025. https://openai.com/index/how-people-are-using-chatgpt/
- EY: Suomalaiset käyttävät tekoälyä aktiivisesti – AI Sentiment 2026, 7.4.2026. https://www.ey.com/fi_fi/newsroom/2026/04/suomalaiset-kayttavat-tekoalya-aktiivisesti
- STT / Valokuitunen: Tutkimus: Joka toinen suomalainen käyttää tekoälyä viikoittain, 8.7.2026. https://www.sttinfo.fi/tiedote/72184501/tutkimus-joka-toinen-suomalainen-kayttaa-tekoalya-viikoittain-lahes-viidennes-ei-lainkaan?lang=fi
- Siege Media / Profound: Inside the 1,000 Most Popular ChatGPT Prompts, 29.10.2025. https://www.siegemedia.com/research/popular-chatgpt-prompts
- Euroopan komissio: Safer and more transparent AI, 2.8.2026. https://commission.europa.eu/news-and-media/news/safer-and-more-transparent-ai-2026-08-02_en
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.
