Steve Eisman: tekoälybuumi nojaa kahteen asiakkaaseen

Kirjoittaja: AI Uutiset Toimitus · Tarkastanut: Pasi Kalevi, päätoimittaja · 5.10.2026

Sijoittaja Steve Eisman, jonka Michael Lewisin kirja ja elokuva The Big Short tekivät laajalti tunnetuksi, varoittaa, että tekoälybuumi lepää poikkeuksellisen kapealla pohjalla. New Money -kanavan 2. lokakuuta julkaisemassa haastattelussa hän sanoo, että koko ketju Nvidian näytönohjaimista pilvijättien datakeskuksiin nojaa käytännössä kahteen asiakkaaseen, OpenAI:hin ja Anthropiciin. Molemmat tekevät raskasta tappiota, ja jos toinen niistä horjuu, koko ketju voi hänen mukaansa jäähtyä nopeasti.

Video: näin Eisman selittää tekoälykuplan

Alla olevalla videolla Eisman käy läpi tekoälybuumin riskejä: asiakaskeskittymän, kilpailun murentaman hinnoittelun, epäilyksensä tekoälyn maailmanlopun puheesta sekä sähkön ja laskentatehon pullonkaulat. Tämä juttu kokoaa videon keskeiset väitteet ja arvioi niitä muiden lähteiden valossa.

Koko ketju nojaa kahteen asiakkaaseen

Eismanin mukaan tekoälybuumin suurin yksittäinen riski on asiakaskeskittymä. Hän nostaa esiin Nvidian, maailman arvokkaimman yhtiön, jonka liikevaihto kasvoi hänen mukaansa yli 100 prosenttia viimeksi raportoidulla neljänneksellä. Kun yhtiön 10-Q-raportti ilmestyi, huomio kiinnittyi kuitenkin alaviitteeseen numero 7: viisi suurinta suoraa asiakasta vastasi 70:tä prosenttia Nvidian myyntisaamisista heinäkuun lopussa. Yhtiö on itse kertonut saman luvun julkisesti, ja se on selvästi aiempaa keskittyneempi: puoli vuotta aiemmin kolme asiakasta vastasi 56:ta prosenttia.

Sama kuvio toistuu pilvipalvelujen jättiläisissä. Eismanin mukaan noin 70 prosenttia Googlen, Metan, Amazonin ja Microsoftin tekoälytuotoista — ja sitä kautta 25–30 prosenttia niiden koko pilviliikevaihdosta — tulee yksinomaan Anthropicilta ja OpenAI:lta. Luku perustuu Wall Streetin analyyseihin, ei yhtiöiden omiin tilinpäätöksiin.

Oracle on Eismanin mukaan jo nyt hermostunut. Yhtiön tilauskanta eli RPO nousi hänen mukaansa kolmessa kuukaudessa noin 150 miljardista 400 miljardiin dollariin, ja osake karkasi 230 dollarista 330 dollariin kahdessa päivässä. Myöhemmin analyytikot havaitsivat, että noin puolet tilauskannasta tuli yksin OpenAI:lta. Syyskuussa Oracle raportoi 664 miljardin dollarin tilauskannan, ja Reutersin mukaan OpenAI vastaa siitä edelleen lähes puolta. Luottoluokittaja S&P on laskenut Oraclen luottoluokituksen BBB miinus -tasolle eli vain yhden pykälän roskalainaluokituksen yläpuolelle.

Raha, jolla OpenAI ja Anthropic rahoittavat sitoumuksensa, ei tule Eismanin mukaan pääosin pääomasijoittajilta vaan Amazonilta, Googlelta, Microsoftilta, Nvidialta ja SoftBankilta, jotka ovat ottaneet niistä osuuksia. Hän vertaa kiertokulkua The Big Short -elokuvan CDO-pinoon: raha ja sitoumukset kiertävät edestakaisin samojen toimijoiden välillä.

Luvut kahdesta laboratoriosta ovat hänen mukaansa karuja. Hän sanoo OpenAI:n liikevaihdon olleen toisella neljänneksellä noin 6,5 miljardia dollaria ja kulujen noin 12 miljardia — liikevaihto kasvoi siis kolmessa kuukaudessa miljardin, mutta kulut kolme miljardia. Anthropicin hän sanoo yltäneen “yli 11 miljardiin”. Julkisuudessa olleet tarkemmat luvut ovat hieman erilaiset: OpenAI:n kirjatuksi toisen neljänneksen liikevaihdoksi on raportoitu noin 6,7 miljardia dollaria, ja Anthropic ilmoitti alustavaksi liikevaihdoksi 11,6 miljardia dollaria, kun se vuotta aiemmin oli 787 miljoonaa.

Ei vallihautoja

Eismanin mukaan tekoälyalalla ei ole kestäviä kilpailuetuja eli vallihautoja. Vallihaudalla hän tarkoittaa etua, joka pitää kilpailijat poissa pitkään: Googlen hakukoneella oli sellainen 90 prosentin markkinaosuudellaan, ja ohjelmistoyhtiö Salesforce tai ServiceNow on sellainen, koska sen tuote on niin syvällä asiakkaan arjessa, että vaihtaminen on tuskallista.

Kielimalleissa tällaista ei hänen mukaansa ole. Jos kehittäjä käyttää tänään Claudea ja huomenna jokin toinen malli on parempi, hän vaihtaa — mikään ei sido. Lisäksi alan hinnoittelu on muuttunut: vielä vähän aikaa sitten yhtiöt saattoivat vaatia työntekijöitään käyttämään tekoälyä jatkuvasti, ja OpenAI sekä Anthropic myivät palveluitaan selvästi halvemmalla kuin niiden tuottaminen maksoi. Kun hintoja nostettiin, yritykset tulivat tietoisiksi kuluista. Eisman mainitsee Uberin, jonka kerrotaan käyttäneen koko tekoälybudjettinsa kolmessa-neljässä kuukaudessa, ja toisen yhtiön, joka käytti 500 miljoonaa dollaria ennen kuin huomasi sen.

Halpojen avoimien mallien takia yritykset käyttävät kalliita malleja enää vain tärkeimpiin tehtäviin; kaikkeen muuhun kelpaa halvempi kiinalainen tai avoimilla painoilla julkaistu malli. Kilpailu painaa hintoja alas ilman, että kukaan voi rakentaa pysyvää etua. Toisaalla Eisman on kuitenkin sanonut, että tekoälybuumi on “totta”, ja nostanut esiin muun muassa verkkoyhtiö Ciscon kasvun — samalla kun hän varoittaa hintasodasta halpojen ja avoimien mallien kanssa.

“Valmistettu hysteria” ja sääntely

Räväkäimmän väitteensä Eisman esittää tekoälyn maailmanlopun puheesta. Hän pitää sitä “täysin valmistettuna hysteriana”. Hänen mukaansa yhtiöt ovat huolissaan kolmesta asiasta: tekoälyn pakkokäytön vähentymisestä, vallihautojen puutteesta ja kiinalaisten avoimien mallien viemästä markkinaosuudesta. Ratkaisuksi ne toivoisivat valtion sääntelyä, jolla kiinalaiset mallit kiellettäisiin — ja josta syntyisi lakiin perustuva vallihauta ja käytännössä duopoli.

Hänen mukaansa puheet hidastamisesta eivät ole uskottavia: jos Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei todella pitäisi tuotettaan vaarallisena, hän lykkäisi yhtiön listautumista. Näin ei tapahdu. Elon Muskin kerrotaan kuittailleen, että kyse on monimutkaisesta pelistä: tuote muka tuhoaa maailman, ja samalla kysytään, paljonko listautumisannissa voi saada.

Huomionarvoista on, että tämä osuus on Eismanin oma tulkinta, ei vahvistettu tieto. Epäily sääntelyn käytöstä kilpailun sulkemiseen on esitetty julkisuudessa aiemminkin, mutta todisteita tahallisesta hysteriasta ei ole.

Burryn poistolaskelma ja sähkön pullonkaula

Sijoittaja Michael Burry on väittänyt, että pilvijätit pidentävät tekoälysirujensa poistoaikoja kolmesta-neljästä vuodesta viiteen-kuuteen vuoteen, mikä parantaa näennäisesti niiden tulosta. Burryn laskelmien mukaan poistoja aliarvioidaan vuosina 2026–2028 yhteensä noin 176 miljardia dollaria. Hän on myös huomauttanut, että sirut vanhenevat varastossa ennen käyttöönottoa.

Eisman pitää Burryn argumenttia toistaiseksi liian teoreettisena. Vanhojen sirujen kysyntä on niin kova, että niiden hinnat ovat nousseet; jos tekoäly kasvaa, poistoaikataululla ei ole väliä, ja jos OpenAI kaatuu, korjausliike johtuu aivan muista syistä. Burry puolestaan ajoittaa taseisiin tulevat alaskirjaukset vuosiin 2028–2029.

Selvempi pullonkaula on Eismanin mukaan sähkö. Hän toistaa Elon Muskin muotoilun: Kiinalla on siruongelma ja Yhdysvalloilla sähköongelma, ja sähkö on fyysistä infrastruktuuria, jonka rakentaminen kestää kauan. Eisman myöntää, ettei osaa sanoa, kuinka sitova este on. Hän nostaa esiin GE Vernovan, joka valmistaa datakeskusten tarvitsemia kaasuturbiineja: yhtiön kaasuturbiinien tilauskanta on täyttynyt vuoteen 2030 asti ja kapasiteetista on myyty yli puolet vielä vuodelle 2031. Hän kertoo omistavansa yhtiön osakkeita.

Kassavirta kääntyi velaksi

Yksi Eismanin konkreettisimmista havainnoista koskee rahaa. Microsoft, Amazon ja Google olivat ennen valtavia kassavirtoja tuottavia yhtiöitä, jotka ostivat omia osakkeitaan, koska eivät keksineet rahalle muuta käyttöä. Datakeskusinvestoinnit ovat syöneet kassavirran, ja osassa yhtiöitä se on hänen mukaansa jo negatiivinen.

Hän pitää käännekohtana sitä, että Google keräsi 85 miljardia dollaria omaa pääomaa — ensimmäisen kerran listautumisensa jälkeen. Kaksi vuotta sitten ehdotus olisi tuntunut mahdottomalta. Neljä suurinta pilvijättiä ohjeistavat kuluvan vuoden investoinneiksi yhteensä noin 720–745 miljardia dollaria, ja Eismanin videolla mainitsema “noin 700 miljardia” osuu samaan haarukkaan. Tämä raha tulee yhä enemmän velasta ja osakeanneista, ei tulorahoituksesta.

Laajempi tausta on Yhdysvaltain velka. Eismanin mukaan liittovaltion velka on 40 biljoonaa dollaria, keskikorko on noussut 1,77 prosentista 3,45 prosenttiin ja korkokulut 523 miljardista 1,22 biljoonaan dollariin vuodessa. Riippumaton laskelma tukee suuruusluokkaa: elokuussa 2026 vuotuinen korkokustannus ylitti ensimmäistä kertaa biljoona dollaria. Eisman ei kuitenkaan pidä velkaspiraalia todennäköisenä, koska Yhdysvaltain valtionlainat ovat koko maailman rahoitusjärjestelmän selkäranka.

Koron osalta hän pitää ratkaisevana kymmenen vuoden korkoa ja viittä prosenttia eräänlaisena rajana: sen alle markkina on kunnossa. Korko oli haastattelun aikaan noin 4,98 prosenttia, ja se oli käynyt yli viidessä. Valtiovarainministeri Scott Bessentin kuuden miljardin dollarin takaisinosto-ohjelma pitkien lainojen koron laskemiseksi on Eismanin mukaan epäonnistunut — korot ovat nyt korkeammalla kuin ohjelman julkistushetkellä.

Näin Eisman itse sijoittaisi

Kun Eismanilta kysytään, miten tekoälyyn kannattaisi sijoittaa, hän vastaa kielteisten kautta: hän ei sijoittaisi kielimalleja valmistaviin yhtiöihin, koska niillä ei ole vallihautoja, ja hän olisi varovainen pilvijättien suhteen, koska näiden kassavirta on kadonnut. Sen sijaan hän katsoisi niitä yhtiöitä, joille raha virtaa: Nvidia, Micron, GE Vernova, Arista Networks ja Cisco sekä teollisuuspuolelta sähköistysyhtiö Eaton. Kyse on “lapioiden ja hakkujen” myyjistä — ei kiiltävästä ohjelmistosta vaan siitä infrasta, jota kaikki tarvitsevat.

Ohjelmistosektorilla hän varoittaa “SaaS-apokalypsista”: kun tekoälyagentti hoitaa esimerkiksi lentojen ja hotellien varaukset suoraan, matkailusivustojen asiakas ei ole enää ihminen vaan agentti, eivätkä sivustojen mainokset enää tavoita ketään. Syvälle yritysten järjestelmiin juurtuneet ohjelmistot sen sijaan pärjäävät.

Jalometalleista Eismanilla ei ole kantaa: hän ei ole koskaan omistanut niitä. Bitcoinista hän on jyrkempi — se on hänen mukaansa huonompi kuin jalometallit, koska se liikkuu omaa perusteluaan vastaan. Jos bitcoin olisi suoja inflaatiota vastaan, sen pitäisi nousta, kun inflaatiopelko kasvaa, mutta se tekee päinvastoin. Sijoittajana hän kuvaa itseään tarinavetoiseksi mutta rationaaliseksi: hän ei osta kallista, vaikka tarina olisi hyvä, ja häntä ärsyttävät eniten johdon osakemyynnit ja suhdanneherkät yhtiöt.

Aiuutisetin arvio

Eismanin vahvin väite on asiakaskeskittymä, ja se on myös parhaiten todennettavissa. Nvidian 70 prosentin myyntisaamiskeskittymä on yhtiön oma tilinpäätöstieto, ja Oracle on itse raportoinut 664 miljardin dollarin tilauskannan, josta OpenAI:n osuus on lähes puolet. Nämä eivät ole mielipiteitä vaan julkisia lukuja.

Heikommin todennettava on väite, että 70 prosenttia pilvijättien tekoälytuotoista tulisi kahdelta asiakkaalta. Luku on peräisin Wall Streetin analyyseistä eikä yhtiöiden omista raporteista, joten sitä pitää kohdella arviona. Suuntaa se tukee: Nvidian liikevaihdosta yli 40 prosenttia tulee kolmelta asiakkaalta, ja maksutietoja keräävän Rampin mukaan 80 prosenttia OpenAI:n ja Anthropicin yritystuloista tulee yhdeltä prosentilta asiakkaita. Keskittymä on siis todellinen, vaikka tarkka prosentti on epävarma.

Myös kahden laboratorion luvuissa on syytä huomata yksi asia: Eisman puhuu liikevaihdosta, mutta yhtiöt itse viestivät mielellään tilauskantaan perustuvaa vuosittaista toistuvaa liikevaihtoa eli ARR:ää, joka oli syyskuussa OpenAI:lla lähellä 70 miljardia dollaria. ARR on ennuste, ei kirjattu liikevaihto — ero on tässä jutussa olennainen, koska juuri maksuvalmius ratkaisee, kestääkö ketju.

Kaikkein heikoin on väite “valmistetusta hysteriasta” ja sääntelyn tarkoituksellisesta käytöstä duopolin rakentamiseen. Se on salaliittoteoria: sille ei ole esitetty todisteita, eikä se ole periaatteessa todistettavissa. Yhtiöillä on toki intressi muotoilla sääntelyä itselleen suotuisaksi, ja avoimien mallien kilpailu on aitoa — mutta tahallisesta yhteisestä juonesta ei ole näyttöä.

Burryn poistolaskelma on laskennallisesti jäljitettävissä ja herättää aiheellisen kysymyksen siitä, kuinka nopeasti sirut vanhenevat. Eisman itse kutsuu sitä akateemiseksi, ja siinä hän on osittain oikeassa: niin kauan kuin kysyntä ylittää tarjonnan, poistoajan muutos ei yksinään kaada mitään. Se muuttuu ratkaisevaksi vasta, jos kysyntä kääntyy.

Sähkön pullonkaula on väitteistä kiistattomin: kaasuturbiinien tilauskannat on myyty loppuun vuosiksi eteenpäin, ja se on fyysinen rajoite, jota ei ratkaista rahalla nopeasti. Eisman itse myöntää epävarmuutensa tässä — mikä on pikemminkin merkki rehellisyydestä kuin heikkoudesta.

Kokonaisuutena Eismanin analyysi on parhaimmillaan silloin, kun se nojaa julkisiin lukuihin, ja spekulatiivisimmillaan silloin, kun se siirtyy motiivien arvailuun. Hän on myös sijoittaja, joka kertoo omistavansa esimerkiksi Nvidian ja GE Vernovan osakkeita — se ei tee havainnoista vääriä, mutta lukijan kannattaa muistaa, että puhuja ei ole neutraali tarkkailija. Tämä juttu ei ole sijoitusneuvontaa.

Lähteet

• Business Insider: ‘Big Short’ investor Steve Eisman says AI companies want to ‘manufacture a crisis’, 17.9.2026.
• Yahoo Finance / 24/7 Wall St.: Oracle Reports a $664 Billion Backlog, 28.9.2026.
• Yahoo Finance: Anthropic’s $11.6 Billion Quarter Just Changed How the Market Should Read the S-1, 30.9.2026.
• Axios: OpenAI’s annual recurring revenue nears $70B, 29.9.2026.
• TheStreet / Yahoo Finance: Michael Burry pulls an old playbook into the Nvidia fight, 4.10.2026.
• Yahoo Finance: Steve Eisman Says AI Boom Is ‘For Real’ as Cisco Growth Hits 18%<
• New Money (YouTube): ‘Big Short’ Investor Explains How the AI Bubble Will Burst, 2.10.2026.
/a>, 29.9.2026.

Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.

Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.