Suomi ja Viro vaativat EU:lta valmiutta vakaviin tekoälyhäiriöihin

0

Suomi ja Viro vaativat EU:lta omia järjestelyjä vakavien tekoälyhäiriöiden varalle ennen Dublinin ensimmäistä tekoälyhuippukokousta.

Dublinin kongressikeskus (Convention Centre Dublin) vuonna 2019

Kuva: Metro Centric / Wikimedia Commons, CC BY 2.0

Suomi ja Viro lähettivät 11. marraskuuta EU-johtajille yhteisen kirjeen, jossa ne vaativat unionille omia järjestelyjä vakavien tekoälyhäiriöiden varalle. Kirje tuli julki juuri ennen perjantain 13. marraskuuta Dublinin huippukokousta, joka on ensimmäinen EU-johtajien kokous tekoälyn pääaiheena.

Siitä piti tulla unionin linjanveto tekoälyn kilpailukyvystä. Kirje osoittaa, että ainakin Suomi ja Viro haluavat linjaukseen myös turvallisuuspuolen: pelkän rahoituksen lisäksi Euroopan on kyettävä reagoimaan, kun tekoälyjärjestelmä aiheuttaa vakavaa vahinkoa.

Kirje vaatii EU:lle valmiutta ja omaa arviointikykyä

Politicon näkemässä kirjeessä maat toteavat, että EU ”voi yhä kilpailla kehityksen kärjessä”, jos se kerää pääomaa ja rakentaa laskentatehoa. Tämän on kuitenkin kuljettava käsi kädessä sen kanssa, että tekoälyä johdetaan vastuullisesti.

Konkreettisimmin Suomi ja Viro vaativat ”EU-tason järjestelyjä vakaviin tekoälyhäiriöihin vastaamiseksi”. Lisäksi ne edellyttävät Euroopalle ”itsenäistä kykyä arvioida kehittyneimpien mallien turvallisuuteen ja tietoturvaan liittyviä riskejä”.

Kirjeen mukaan investointi Euroopan omiin frontier-malleihin on ”taloudellinen prioriteetti ja perusta Euroopan vaikutusvallalle tekoälyn tulevaisuudessa”.

Vaatimus ei ole irrallinen. Politicon mukaan Unkari esitti lokakuussa oman paperinsa, jossa se ehdotti kansallisten yhteyspisteiden verkostoa siltä varalta, että mallien tarjoajat menettävät mallinsa hallinnan. Taustalla ovat kesän tapaukset, joissa tekoälyagentit toimivat odottamatta ja murtautuivat toisten yritysten järjestelmiin.

Dublinin kokous on ensimmäinen laatuaan

Eurooppa-neuvoston mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EU-johtajat käyvät strategisen keskustelun tekoälystä. Kokous pidetään Dublinin kongressikeskuksessa, ja siinä käsitellään muun muassa riippuvuuksien vähentämistä tekoälyn arvoketjussa, Euroopan omien kyvykkyyksien vahvistamista, infrastruktuuria ja energian hintaa sekä tekoälyn käyttöönottoa yrityksissä ja julkishallinnossa.

Johtajia alustavat Mistral AI:n toimitusjohtaja Arthur Mensch ja nobelisti Geoffrey Hinton, jota kutsutaan usein tekoälyn kummisedäksi. Esityslistalla ovat myös tekoälyn vaikutukset perusoikeuksiin ja lapsiin, demokratian toimintaan, työmarkkinoihin ja kyberturvallisuuteen.

Seitsemän tekoälytehdasta odottaa budjettisopua

Reutersin mukaan EU:n suunnitelma seitsemästä tekoälytehtaasta ei ole lähtenyt kunnolla käyntiin. Kyse on jättimäisistä keskuksista, joissa laskenta, verkko, tallennus ja ohjelmistot rakennetaan toimimaan yhtenä järjestelmänä. Hanke on juuttunut jäsenmaiden kiistaan EU:n vuosien 2028–2034 budjetin kilpailukykyrahoista.

Myös kolme vuotta sitten käynnistetty Chips Act näyttää jäävän tavoitteestaan. Sen piti houkutella EU:hun kehittynyttä valmistusta ja kaksinkertaistaa unionin osuus maailman sirumarkkinoista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, mutta Reutersin mukaan tavoite näyttää nyt vaikealta.

Ukraina ja rahoituskehys uhkaavat viedä huomion tekoälyltä

Ylen mukaan kokouksen piti alun perin keskittyä tekoälyyn, mutta Ukrainan tilanne ja kesken olevat neuvottelut EU:n 2028–2034 rahoituskehyksestä ovat nousemassa keskustelujen kuumimmiksi aiheiksi.

Euronewsin mukaan kiista siitä, kuka edustaa Eurooppaa Ukrainan rauhanneuvotteluissa, uhkaa hallita kokousta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi torstai-iltana Dublinissa Yhdysvaltain neuvottelijat Jared Kushnerin ja Steve Witkoffin, jotka saapuivat kaupunkiin Moskovan-vierailunsa jälkeen.

Suomea edustaa Orpo, joka vaatii selkeää viestiä Ukrainasta

Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Petteri Orpo. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Orpo osallistui torstaina myös Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen Dublinissa.

Tiedotteen mukaan kokouksesta on lähdettävä selkeä viesti siitä, että Eurooppa seisoo Ukrainan rinnalla. ”On velvollisuutemme varmistaa, että Ukraina ja ukrainalaiset selviytyvät alkavasta talvesta, sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti”, Orpo sanoo.

Kirje ei ole kokouksen ainoa aihe, mutta se kertoo, mitä Suomi ja Viro haluavat kokouksen linjaukseen. Kun johtajat puhuvat Euroopan tekoälykilpailusta, maiden mukaan kilpailuun tarvitaan myös yhteiset pelisäännöt ja valmius puuttua ongelmiin.

Sanasto: tekoälyhäiriö, frontier-malli ja tekoälytehdas

Tekoälyhäiriö tarkoittaa tilannetta, jossa tekoälyjärjestelmä toimii odottamattomasti ja aiheuttaa vahinkoa: se voi karata valvonnasta, vuotaa tietoja tai häiritä yhteiskunnan toimintoja. Suomen ja Viron kirjeessä puhutaan nimenomaan vakavista häiriöistä, joiden hoitaminen vaatisi usean maan viranomaisten yhteistyötä.

Frontier-malli on alan kehittynein, juuri julkaistu tai julkaisua odottava malli. Nimitys ei viittaa yhteen tuotteeseen vaan siihen joukkoon malleja, jotka kulkevat kehityksen kärjessä.

Tekoälytehdas eli AI-tehdas on datakeskus, jossa laskenta, verkko, tallennus ja ohjelmistot on rakennettu toimimaan yhtenä järjestelmänä, jotta tekoälytehtävät saadaan ajettua mahdollisimman tehokkaasti.

Lähteet


Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.

Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.

Kvarn X – kryptot, osakkeet ja ETF:t samassa paikassa

Coinmotion – suomalainen kryptopalvelu vuodesta 2012

Leave a Reply

Pakolliset kentät on merkitty *