Tampereen työväen teatteri käytti tekoälyä Wickedissä kertomatta siitä yleisölle
TTT myöntää käyttäneensä generatiivista tekoälyä Wicked-musikaalin videoprojisoinneissa mutta jätti kertomatta siitä käsiohjelmassa. Ylen kysely paljastaa, että Suomen suuret teatterit suhtautuvat tekoälyyn hyvin eri tavoin.
Kuva: Mikko Vares, Wikimedia Commons, CC0
Tampereen työväen teatterin (TTT) suurmusikaalissa Wickedissä on käytetty tekoälyä videoprojisointien tekemisessä, mutta teatteri ei kertonut siitä käsiohjelmassa eikä verkkosivuillaan. Asia nousi julkiseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa, ja Yle selvitti sunnuntaina 25. lokakuuta julkaistussa jutussaan, miten muut Suomen suuret teatterit suhtautuvat tekoälyyn taiteessaan. Vastaukset vaihtelevat jyrkästä torjunnasta avoimeen myönteisyyteen.
Kohu alkoi katsojien huomiosta
Epäilyt Wickedin tekoälystä heräsivät sosiaalisessa mediassa, ja Aamulehti uutisoi asiasta ensimmäisenä 21. lokakuuta. Porin ylioppilaslehden Pointin kriitikko oli jo syyskuussa otsikoinut arvionsa niin, että “vahva ensemble ja loistava musiikki jäävät tekoälyskeidan varjoon”.
TTT:n toimitusjohtaja Janne Auvinen vahvistaa Ylelle, että generatiivista tekoälyä on käytetty esityksessä yhtenä työkaluna. Musikaalin videosuunnittelija hyödynsi ohjelmistojen tekoälyominaisuuksia tarinan mielikuvitusmaailman rakentamisessa.
Teatteri: tekoäly on yksi pensseli muiden joukossa
Auvinen kiistää, että tekoäly olisi korvannut taiteilijan. Hänen mukaansa kyse on ihmisten tekemästä taiteesta, jossa tekoäly on vain yksi väline – sama kuin aikanaan näyttämölle tehdyt varjokuvat.
Hän perustelee ratkaisua myös sisällöllä: Wicked sijoittuu maailmaan, jota ei ole olemassa, joten se täytyy synnyttää kuvittelemalla. “Meidän on näytettävä visuaalisuudessakin se maailma, jonka nuoret kokevat päivittäin”, Auvinen sanoo Ylelle.
Samalla hän myöntää virheen. Tekoälyn käytöstä olisi pitänyt kertoa avoimemmin, ja jatkossa TTT aikoo ilmoittaa esitystiedoissaan, jos tekoälyä on käytetty. Auvinen kuvailee laiminlyöntiä ajattelemattomuudeksi eikä salaamiseksi.
Tampereen teatteri torjuu “AI-slopin”
Tampereen toinen suuri teatteri, Tampereen teatteri, suhtautuu tekoälyyn huomattavasti jyrkemmin. Se ei lähtökohtaisesti käytä tekoälyä taiteellisessa suunnittelussa.
“Yleisö altistuu tekoälylle päivittäin teatterin ulkopuolella. He eivät varmaan halua nähdä tai kuulla ‘AI-sloppia’ teatterissa”, teatterinjohtaja Mikko Kanninen perustelee. AI-slopilla tarkoitetaan nopeasti ja huolimattomasti tekoälyllä tuotettua sisältöä, joka on teknisesti moitteetonta mutta sisällöllisesti onttoa.
Kanninen myöntää, ettei tekoälyä voi sulkea kokonaan pois kaikista prosesseista, koska videopalvelimet ja kuvankäsittelyohjelmat käyttävät sitä itse. Tampereen teatteri valmistelee parhaillaan tekoälystrategiaa: hallinnossa ja datan käsittelyssä tekoälylle nähdään käyttöä, taiteessa sitä pyritään välttämään.
Muut suuret teatterit ilmoittavat käytöstä avoimesti
Ylen kyselyyn vastasivat myös Kansallisteatteri, Helsingin kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. Kaikki kolme suhtautuvat tekoälyyn myönteisesti mutta korostavat vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Helsingin kaupunginteatteri käyttää tekoälyä esimerkiksi lavasteissa ja videoissa ja kertoo siitä käsiohjelmassa. Julia-musikaalin ohjelmassa lukee suoraan, että tekoälyä on hyödynnetty valo- ja videosuunnittelussa neljän still-kuvan generoimiseksi. Kansallisteatterissa käytöstä päättää taiteellinen suunnittelija, eikä tekoäly sen mukaan korvaa tekijän omaa harkintaa. Hämeenlinnassa tekoälyä käytetään jo hallinnossa, ja strategia on työn alla.
Vastausta Yle ei saanut Svenska Teaternilta, Lahden kaupunginteatterilta eikä Oulun teatterilta.
Mitä tapaus kertoo tekoälyn käytöstä kulttuurissa
Wickedin tapaus on pieni mutta havainnollinen esimerkki siitä, miten tekoälyn käyttöön suhtaudutaan vuonna 2026. Teknologia ei sinänsä ollut ongelma – ongelma oli, ettei yleisö tiennyt siitä.
Teattereille kysymys on myös taloudellinen ja taiteellinen: suuri yleisömusikaali elää lipputuloilla, ja jos yleisö kokee saaneensa tekoälyä ihmistyön sijaan, se voi tuntua halpuuttamiselta. Toisaalta tekoäly nopeuttaa juuri niitä työvaiheita, joissa sisältöä tuotetaan suuria määriä.
Suomessa asiaan ei ole erillistä teattereita koskevaa sääntöä. EU:n tekoälysääntely edellyttää kuitenkin läpinäkyvyyttä: kun tekoälyllä tuotettua sisältöä esitetään yleisölle, sen alkuperä pitäisi kertoa ymmärrettävästi. Juuri siitä Wickedin tapauksessa oli kysymys.
Lähteet
- Yle: Tamperelaisteatteri käytti tekoälyä suurmusikaali Wickedissä, mutta unohti kertoa siitä yleisölle, 25.10.2026.
- Aamulehti: Tampereen Työväen Teatterin hittimusikaalia syytetään tekoälyn käytöstä: johtaja myöntää yhden virheen, 21.10.2026.
- Porin ylioppilaslehti Pointti: Vahva ensemble ja loistava musiikki jäävät tekoälyskeidan varjoon Tampereen Työväen Teatterin Wickedissä, 13.9.2026.
- Helsingin kaupunginteatteri: Linjaus vastuullisen tekoälyn käytöstä.
- Tampereen Työväen Teatteri: Wicked.
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.
