Teknologiajätit tukevat 300 miljardilla dollarilla tekoälyhankkeita taseen ulkopuolelta

Teknologiajätit ovat antaneet alle vuodessa jopa 300 miljardin dollarin edestä takauksia, joilla ne tukevat datakeskusten ja tekoälylaitteistojen rakentamista. Financial Timesin sunnuntaina 20. syyskuuta julkaiseman selvityksen mukaan suurin osa tästä vastuusta ei näy yhtiöiden taseissa, vaan se on kirjattu takauksiksi ja erillisten rahoitusyhtiöiden ottamaksi velaksi. Summa on osa lähes kolmen biljoonan dollarin kokonaisuutta, jonka alan yhtiöt ovat luvanneet käyttää tekoälyyn. Rahoitusrakennelmat ovat laillisia ja julkisesti raportoituja, mutta ne jättävät suuren osan tekoälybuumin velkariskistä taseiden ulkopuolelle.

Miten takaus pitää velan poissa taseesta

Tavallisesti yhtiö ottaa itse lainan ja velka näkyy suoraan sen taseessa. Nyt yhä useampi tekoälyhanke rahoitetaan toisin: hanketta varten perustetaan erillinen yhtiö, joka ottaa lainan ja omistaa datakeskuksen, ja teknologiayhtiö antaa sille takauksen. Takaus on lupaus maksaa velka tai osa siitä, jos hanketta pyörittävä yhtiö ei siihen pysty. Koska velka on erillisyhtiön, se ei näy takauksen antajan taseessa.

Yleisin muoto on niin sanottu jäännösarvotakaus. Siinä teknologiayhtiö lupaa, että jos datakeskus tai sen näytönohjaimet joskus myydään ja niistä saadaan vähemmän kuin sovittu arvo, yhtiö korvaa erotuksen. Se on kuin myyjä lupaisi ostajalle vähimmäishinnan: kauppa syntyy helpommin, koska ostaja ei kanna koko arvonlaskun riskiä.

Kirjanpitosäännöt kohtelevat takausta eri tavalla kuin lainaa. Takaus on niin sanottu ehdollinen vastuu, joten yhtiö kirjaa taseeseensa vain arvion siitä, kuinka todennäköisesti sen täytyy maksaa — ei koko summaa, jonka se on luvannut kattaa. Loput näkyvät tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tämä pitää velkalukemat matalina ja luottoluokitukset hyvinä. Samaa keinoa käytettiin 2000-luvun alussa Enronin ympärillä, mihin muun muassa Bloomberg Tax on verrannut nykyisiä rakennelmia.

Alphabet, Meta, Nvidia ja Broadcom esimerkkeinä

Financial Timesin selvityksen selkein esimerkki on Alphabet, Googlen emoyhtiö. Sen antamat takaukset datakeskusten vuokrien maksamiseksi kasvoivat puolessa vuodessa 16,9 miljardista dollarista 43,8 miljardiin dollariin. Alle kaksi prosenttia tästä summasta näkyy varsinaisena velkana taseessa. Alphabet kirjaa takauksen niin sanotuksi luottoriskijohdannaiseksi – sopimukseksi, jonka arvo riippuu siitä, selviytyykö toinen osapuoli velvoitteistaan – ja on merkinnyt mahdollista tappiota varten 815 miljoonan dollarin varauksen. Lisäksi yhtiö on jo sopinut noin 24,1 miljardin dollarin lisätakauksista, joiden ehdot viimeistellään myöhemmin.

Käytännössä kuvio toimii näin: tekoälypilviyhtiö Fluidstack vuokraa ja rakentaa datakeskuksia, joissa on Googlen omia tekoälysiruja, ja vuokraa niiden laskentakapasiteetin edelleen tekoälylaboratorio Anthropicille. Google takaa Fluidstackin vuokranmaksut, minkä ansiosta rahoittajat lainaavat hankkeelle rahaa halvemmalla. Vastineeksi Google saa yhtiöstä osakeoptioita.

Metan Hyperion-datakeskus Louisianassa on saman rakenteen toinen muoto. Hanketta varten perustettu erillisyhtiö keräsi noin 30 miljardia dollaria: noin 27 miljardia lainoina muun muassa Pimcolta, BlackRockilta ja Apololta sekä noin 3 miljardia omana pääomana Blue Owlilta. Erillisyhtiö omistaa datakeskuksen ja Meta vuokraa sen takaisin. Meta omistaa hankkeesta 20 prosenttia ja on antanut noin 28 miljardin dollarin jäännösarvotakauksen. Meta myös pilkkoi vuokrasopimuksensa neljän vuoden jaksoihin, jotta luottoluokittajat eivät tulkitsisi niitä pitkäaikaiseksi velaksi.

Siruvalmistaja Nvidian yhteenlaskettu takausvastuu on sen omien ilmoitusten mukaan enintään 108,5 miljardia dollaria. Siitä 105 miljardia liittyy ohiolaisen SB Energyn datakeskusalueeseen, jonka sähkökapasiteetista noin 4,25 gigawattia on vuokrattu OpenAI:lle. Nvidian takaus astuu voimaan vähitellen sitä mukaa kun vuokrasopimukset alkavat, pienenee OpenAI:n maksaessa vuokria ja päättyy kokonaan esimerkiksi silloin, kun OpenAI saavuttaa riittävän luottoluokituksen. Broadcom puolestaan ilmoittaa noin 29 miljardin dollarin enimmäisvastuun, joka syntyy, jos sen asiakas ei selviä sirutelineiden vuokrista.

Talousjulkaisu Data Studiosin tekemän tilinpäätösten läpikäynnin mukaan neljän yhtiön ilmoituksista löytyy vähintään 216,9 miljardia dollaria tällaisia takauksia ja tukia. Kun mukaan lasketaan Alphabetin vielä viimeistelemättömät 24,1 miljardia, summa nousee noin 241 miljardiin dollariin. Data Studios korostaa, etteivät luvut ole samanlaisia velkoja keskenään eikä niitä pidä tulkita piilovelaksi: jokaisen takauksen laukeamisehdot, kirjanpitokäsittely ja takaisinperintä ovat erilaisia.

Miksi takaus on halpaa rahaa

Rakenteet ovat yleistyneet, koska ne tekevät rahoituksesta edullista. Kun maksukykyinen suuryhtiö seisoo hankkeen takana, rahoittajat pitävät lainaa selvästi turvallisempana kuin yksinään toimivan datakeskusyhtiön lainaa. Teknologiajätit saavat siis rakennettua valtavat määrät laskentakapasiteettia ilman, että niiden oma velka kasvaa samassa tahdissa.

Summat ovat kasvaneet nopeasti. Alan yhtiöiden arvioidaan käyttävän pelkästään tänä vuonna 650 miljardia dollaria tekoälyn datakeskuksiin. Investointipankki Morgan Stanleyn arvion mukaan suurimmat pilvipalveluyhtiöt ja niiden yhteisyritykset laskevat liikkeelle 250–300 miljardia dollaria velkaa vuonna 2026. Elokuussa Nvidia ilmoitti yhdessä Apollo, BlackRock, Blackstone, Brookfield, Goldman Sachs ja KKR -rahastoyhtiöiden kanssa järjestelyistä, joilla pyritään liikkeelle panemaan yli 500 miljardia dollaria laskentatehon rahoittamiseksi.

Riski realisoituu vasta, jos kysyntä hiipuu

Takaukset eivät välttämättä aiheuta koskaan suuria tappioita. Jos datakeskukset pysyvät täynnä ja näytönohjaimet säilyttävät jälleenmyyntiarvonsa, omaisuus kattaa suurimman osan veloista silloinkin, kun hanke ajautuu vaikeuksiin. Vaara syntyy siitä, jos tekoälyn kysyntä kasvaa odotettua hitaammin samalla kun kapasiteettia on jo rakennettu valtavasti. Silloin vajaakäytössä olevat datakeskukset menettävät arvoaan, vanhat näytönohjaimet vanhenevat ennakoitua nopeammin ja takauksen antaja joutuu maksamaan erotuksen.

Siksi luottoluokittajat tutkivat takaukset, vaikka kirjanpito pitäisikin ne poissa taseen tunnusluvuista. Moody’s on ilmoittanut tekevänsä datakeskusten vuokrasopimuksista oman arvionsa ja voivansa tarvittaessa oikaista velkaa. Regulaattorit ovat myös heränneet: alkuvuodesta Yhdysvaltain valtiovarainministerille lähetetyssä kirjeessä nostettiin esiin huolia tekoälyyn liittyvistä velkarakenteista.

Financial Timesin selvitys ei väitä, että yhtiöt rikkoisivat sääntöjä. Kaikki luvut on kerrottu julkisissa tilinpäätöksissä, ja nykyinen kirjanpito sallii tällaiset takaukset ja erillisyhtiöt. Kriitikoiden mukaan ongelma on siinä, että liitetieto ei vaikuta lukuihin samalla tavalla kuin taseessa näkyvä velka: se ei päädy automaattisesti velkaantumisastetta, luottoluokitusta ja sijoittajien seulontoja kuvaaviin mittareihin.

Lähteet

• Financial Times: Big Tech uses guarantees to keep $300bn of AI exposure off balance sheets, 20.9.2026. ft.com
• Seeking Alpha: Big Tech’s $300B AI guarantees raise hidden risk for investors, 20.9.2026. seekingalpha.com
• Startup Fortune: Big Tech Uses Corporate Guarantees to Keep $300 Billion of AI Debt Off Its Books, 20.9.2026. startupfortune.com
• Data Studios: Big Tech uses financing guarantees to support more than $200 billion of AI infrastructure exposure, 20.9.2026. datastudios.org
• Coinpaper: Big Tech Has $300B of AI Exposure You Can’t See on the Balance Sheet, 20.9.2026. coinpaper.com
• FourWeekMBA: Alphabet and Meta’s AI Infrastructure Financing: What $300 Billion Off the Balance Sheet Actually Means, 20.9.2026. fourweekmba.com
• Yahoo Finance: WSJ reports $3T in AI spending commitments is kept off balance sheets, 17.8.2026. finance.yahoo.com
• GIS Reports: The AI buildout rests on hidden debt, 24.8.2026. gisreportsonline.com
• Reuters: Meta in $27 billion financing deal with Blue Owl Capital for Louisiana data center, 21.10.2025. reuters.com
• Wikipedia: AI build-out financing (tausta). en.wikipedia.org