Traders’ Club: tekoälybuumi ei hidastu tällä vuosikymmenellä
Traders’ Club -sarjan tekoälyjakson toisessa osassa Jukka Lepikkö ja Tuomas Tuominen perustelevat, että tekoälybuumi on vasta alussa ja että laskentatehosta on pulaa.
Traders’ Club -sarjan tekoälystä kertovan kaksiosaisen erikoisjakson toinen osa julkaistiin keskiviikkona 7. lokakuuta. Jaksossa ammattisijoittaja Jukka Lepikkö ja juontaja Tuomas Tuominen käyvät läpi tekoäly-yhtiöiden talouslukuja ja esittävät, että tekoälybuumi ei ole hidastumassa: Nvidian tilauskirjat ovat täynnä, datakeskukset ovat kannattavia ja malliyhtiöiden liikevaihto kasvaa ennennäkemätöntä vauhtia.
Video: tekoälyn megatrendi ja sijoittajan mahdollisuudet (osa 2/2)
Toisella videolla Lepikkö ja Tuominen käyvät läpi Nvidian, OpenAI:n ja Anthropicin kasvulukuja, tekoälyn kehitysvaiheita sekä sitä, miksi heidän mielestään osakemarkkina hinnoittelee tekoäly-yhtiöt yhä väärin.
Nvidian tilauskirjat ovat täynnä ensi vuodelle
Jakso alkaa tekoälyn talousluvuista. Lepikkö näyttää Nvidian toteutuneen liikevaihdon kehityksen ChatGPT:n julkaisusta eli vuodesta 2022 lähtien ja huomauttaa, että kasvu on ollut tasaista. Hänen mukaansa yhtiö on ohjeistanut kuudelle seuraavalle neljännekselle samanlaista kehitystä eikä merkkejä kysynnän hiipumisesta näy: tilauskirjat ovat täynnä ensi vuodelle.
Murros etenee nopeammin kuin teollinen vallankumous
Lepikkö perustelee, miksi tekoälymurros etenee poikkeuksellisen nopeasti. Toisin kuin 1990-luvun lopun internetissä, kaikki tarvittavat rakennuspalikat ovat jo olemassa: nopeat tietoverkot, älypuhelimet, tietokoneet ja pilvipalvelut. Hän muistuttaa, että 1990-luvulla internet oli hidas eikä verkkokauppaa tai mobiilimaksamista ollut vielä olemassa, ja paljon valokuitua jäi käyttämättä niin sanotuksi pimeäksi kuiduksi.
Vertailukohtana jaksossa käytetään myös 1800-luvun rautateitä: niitä rakennettiin tulevaisuutta varten, mutta aluksi liikaa ja liian vähällä käytöllä.
Viisi askelta kohti yleistä tekoälyä
Jaksossa tekoälyn kehitys jaetaan viiteen vaiheeseen. Ensin tulivat chatbotit, jotka vastaavat kysymyksiin tekstinä. Seuraavaksi tulivat päättelymallit, jotka pystyvät ratkaisemaan ongelmia ja tarkistamaan omia vastauksiaan, mikä vähentää niin sanottua hallusinointia eli sitä, että malli keksii asioita. Nyt vuonna 2026 ollaan Lepikön mukaan siirtymässä kolmanteen vaiheeseen, jossa agenttinen tekoäly suorittaa itsenäisesti monivaiheisia tehtäviä.
Neljännestä eli keksijän vaiheesta on jaksossa ensimmäisiä merkkejä. Lepikkö kertoo, että tekoäly olisi ratkaissut yhden matematiikan niin sanotuista millennium-ongelmista, joista on luvattu miljoonan dollarin palkkio, ja että OpenAI:n sisäiset mallit ovat ratkaisseet kymmeniä avoimia matemaattisia tehtäviä. Ratkaisuissa on käytetty jopa tuhansia agentteja saman ongelman parissa. Näitä väitteitä ei ole tässä jutussa vahvistettu riippumattomasti. Viides vaihe on yleinen tekoäly eli AGI, ja sen jälkeen seuraisi vielä superälykkyys.
Kerros kerrokselta kohti kannattavuutta
Jakso jakaa tekoälybisneksen Nvidian toimitusjohtajan Jensen Huangin tapaan kerroksiin: energia, sirusuunnittelu, datakeskukset, malliyhtiöt ja näiden päälle rakennettu ohjelmisto. Lepikön mukaan kannattavuus etenee kerros kerrokselta.
Datakeskusten kannattavuutta on epäilty, mutta Lepikön mukaan tuoreet tulosraportit osoittavat ne vahvasti kannattaviksi: Google, Amazon ja pienemmät niin sanotut neocloud-yhtiöt tekevät hyvää tulosta, ja Nvidian kalliiden näytönohjainten takaisinmaksuaika on hänen mukaansa noin kaksi vuotta. Ohjelmistokerroksella bruttokatteet ovat hänen mukaansa korkeita.
Liikevaihto voi nousta biljoonaan vuonna 2028
Jakson keskeinen luku on tekoälyn liikevaihdon kasvu. Lepikön mukaan malliyhtiöiden ja ohjelmistokerroksen yhteenlaskettu liikevaihto on nyt noin 140 miljardia dollaria ja kohoaa noin 180 miljardiin vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuoden 2027 lopussa taso olisi noin 500 miljardia ja vuoden 2028 lopussa noin tuhat miljardia eli biljoona dollaria.
Hän kertoo, että sijoitusyhtiö Altimeterin Brad Gerstner ja sijoittaja Gavin Baker ovat päätyneet lähes samoihin lukuihin. Lepikön mukaan nämä arviot perustelevat nykyistä investointitasoa: noin 90 prosenttia tekoälyinvestoinneista menee datakeskusten rakentamiseen.
Avoimet ja suljetut mallit eivät ole toisiaan vastaan
Jaksossa käsitellään myös kilpailua avoimien ja suljettujen tekoälymallien välillä. Lepikön mukaan tulevaisuuden järjestelmä on hybridi: niin sanottu ohjauskerros eli reititin päättää, mille mallille kukin kysely kannattaa ohjata hinnan ja laadun perusteella. Sekä avoimille että suljetuille malleille riittää hänen mukaansa kysyntää.
Keskeinen rajoite on laskentateho. Lepikön mukaan OpenAI ja Anthropic ovat varanneet noin 40 prosenttia vuosien 2027–2028 uudesta laskentakapasiteetista, ja niiden osuus maailman laskentatehosta kasvaa 28 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä.
Tokenien hinta laskee, mutta laskentateho kallistuu
Yksi karhuargumentti on, että tekoälyn hinnat laskevat koko ajan. Lepikkö pitää sitä vääränä huolenaiheena: tokenien eli mallin tuottamien tekstinpalasten hinta laskee, koska laitteisto ja ohjelmisto tehostuvat, mutta samaan aikaan laskentatehon hinta nousee. Hänen mukaansa Nvidian uusimpien näytönohjainten vuokrahinnat ovat olleet nousussa, ja jopa vanhempien sirujen vuokrahinnat ovat kasvaneet.
Ilmiötä kutsutaan Jevonsin paradoksiksi: kun hinta laskee, käyttö lisääntyy niin paljon, että kokonaiskysyntä kasvaa.
Sijoittajan katse
Lopuksi Lepikkö kertoo, mihin sijoittajan kannattaa hänen mielestään katsoa. Hänen mukaansa samat yhtiöt, jotka nostettiin esiin jo vuoden 2025 lopussa, ovat edelleen tekoälyn keskiössä ja markkinajohtajia. Hän arvioi, että markkina hinnoittelee tekoäly-yhtiöt yhä väärin ja että esimerkiksi Nvidia on hänen mielestään alennuksessa, koska arvostuskertoimet ovat laskeneet kesän jälkeen samaan aikaan kun tuloskasvu on ollut vahvaa.
Lepikkö kertoo, että hänen noin 40 tekoälyosakkeen seurantalistansa on tuottanut tänä vuonna noin 95 prosenttia, kun laaja S&P 500 -indeksi on noussut noin 13 prosenttia. Lista löytyy Nordnetista hakusanalla Jukka Lepikkö. Jaksossa korostetaan, ettei kyse ole sijoitusuosituksesta.
Keskeiset termit
Suuri kielimalli eli LLM on tekoäly, joka on opetettu valtavalla määrällä tekstiä ja osaa sen perusteella ennustaa, mitä sanoja lauseeseen todennäköisimmin kuuluu seuraavaksi. Sama ennustamistapa tuottaa käytännössä kyvyn vastata kysymyksiin ja tiivistää tekstiä.
Tekoälyagentti on tekoäly, joka ei vain vastaa kysymykseen vaan toimii itsenäisesti usean vaiheen kautta saavuttaakseen tavoitteen. Yleinen tekoäly eli AGI tarkoittaa puolestaan hypoteettista tekoälyä, joka pystyisi mihin tahansa älylliseen tehtävään ihmisen tavoin. Kukaan ei tiedä, onko sellaista mahdollista rakentaa tai milloin.
Datakeskus on rakennus tai halli, johon on koottu suuri määrä palvelimia jäähdytyksineen. Tokeni on pienin tekstin yksikkö, jonka kielimalli käsittelee, ja laskutus perustuu usein juuri tokeneihin.
Lähteet
- Nordnet Suomi: “Tekoälyn megatrendi ja sijoittajan mahdollisuudet (osa 2/2) | Traders’ Club 317”, YouTube, 7.10.2026. https://www.youtube.com/watch?v=0Du6OPXOhAc
- Nordnet Suomi: “Tekoälyn megatrendi ja sijoittajan mahdollisuudet (osa 1/2) | Traders’ Club 316”, YouTube, 30.9.2026. https://www.youtube.com/watch?v=6Vk5LR4Do2s
- Aiuutiset.fi: “Nordnetin Traders’ Club: tekoälybuumi on vasta alussa”, 1.10.2026. https://aiuutiset.fi/traders-club-tekoalybuumi-vasta-alussa/
- Talouselämä: “Paremmat tuotot kuin ikinä” – Jukka Lepikkö näyttää, miten sijoittaminen nousi uudelle tasolle, 9.9.2026. https://www.talouselama.fi/uutiset/a/beed31c1-c347-4062-ba7a-1e3aaa5b891c
- Talouselämä: “Suomalaisasiantuntijat loivat tekoälyllä salkun, joka päihitti indeksin – Näin se toimii”, 18.9.2026. https://www.talouselama.fi/uutiset/a/9b82a597-2ed2-4a87-b87c-8e76372c378f
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.
