Verda suunnittelee Pyhäjoelle gigawatin datakeskusta
Suomalainen tekoäly-yhtiö Verda suunnittelee Pyhäjoen Hanhelaan datakeskusta, jonka sähköteho olisi jopa 1 000 megawattia eli yksi gigawatti. Yhtiö arvioi hankkeen hinnaksi 35–50 miljardia euroa.
Suomalainen tekoäly-yhtiö Verda suunnittelee Pyhäjoen Hanhelan alueelle datakeskusta, jonka sähköteho olisi jopa 1 000 megawattia eli yksi gigawatti. Yhtiö arvioi hankkeen kokonaishinnaksi 35–50 miljardia euroa. Kaavoitus käynnistyi syksyllä 2026, ja Verdan tavoitteena on, että kaavat hyväksytään vuoden 2027 aikana.
Datakeskus Pyhäjoen Hanhelaan
Verdan perustaja ja toimitusjohtaja Ruben Bryon kertoi hankkeen mittaluokasta Kauppalehden Talousaamussa maanantaina 5. lokakuuta 2026. Yhtiö haluaa nostaa datakeskuksen sähkötehon yhteen gigawattiin eli tuhanteen megawattiin.
”Suunnittelemme massiivista datakeskusta, jonka sähkötehon haluamme nostaa yhteen gigawattiin. Meille se tarkoittaa, että siihen käytettävä rahamäärä olisi noin 35–50 miljardia euroa ennen kuin kokonaisuus olisi täysin toimintavalmiina”, Bryon sanoi.
Aiemmin Verda ei ole kertonut hankkeen arvioidusta tehosta eikä kustannuksista. Yhtiön mukaan 35–50 miljardin euron arvio sisältää kaikki investoinnit palvelimineen. Datakeskuksella tarkoitetaan rakennusta tai rakennusryhmää, jossa on satoja tai tuhansia palvelimia sekä niiden jäähdytys- ja sähköjärjestelmät. Se on tekoälyn tarvitseman laskentatehon fyysinen koti.
Gigawatti on tuhat megawattia eli miljardi wattia. Yhden megawatin jatkuva teho vastaa karkeasti tuhatta tavallista sähkökiuasta, joten tuhat megawattia on samaa suuruusluokkaa kuin yksi suuri ydinvoimalan yksikkö. Verdan mukaan lopullinen aloituskoko ja toteutusaikataulu tarkentuvat myöhemmin.
Hintalappu 35–50 miljardia euroa
Tekniikka&Talous kertoi hankkeesta otsikolla, jonka mukaan Verda kaavailee Suomen suurinta datakeskusta. Lehden mukaan yhtiö on tehnyt Pyhäjoella sopimuksen maasta ja lupaa lisätietoja hankkeesta loppuvuoden aikana.
Kokoluokkaa voi verrata muihin Suomeen kaavailtuihin hankkeisiin. Googlen kaavailema datakeskusinvestointi on noin 13 miljardia euroa. Islantilaislähtöinen Atnorth puolestaan rakentaa Saloon datakeskusta, jonka rakennuskustannus on noin kaksi miljardia euroa mutta joka voi nousta palvelimineen jopa 12 miljardiin euroon. Verdan haarukka on siis selvästi suurempi kuin kumpikaan näistä.
Kaavoitus käynnistyi ja tavoite on vuosi 2027
Pyhäjoen kunta kertoi syyskuussa 2026, että Verda on jättänyt kunnalle kaavoitusaloitteen Hanhelan alueelle 18. elokuuta 2026. Kunnanhallitus päätti 7. syyskuuta 2026 käynnistää sekä osayleiskaavan että asemakaavan laatimisen. Tavoitteena on sovittaa datakeskushanke ja sitä tukevat toiminnot muuhun alueen maankäyttöön.
Asemakaavoitettavaksi suunniteltu alue on noin 327 hehtaaria eli runsaat kolme neliökilometriä. Verda on tehnyt alueella esisopimukset kiinteistöjen hankkimisesta omistukseensa. Yhtiö vastaa kaavojen selvitysten ja suunnitelmien kustannuksista. Verdan tavoitteena on, että kaavat hyväksytään vuoden 2027 aikana.
Alue sijaitsee kantaverkon eli valtakunnallisen sähkönsiirtoverkon välittömässä läheisyydessä. Hankealueen läpi kulkee Fingridin kantaverkko, ja alueen keskelle on varattu paikka uudelle Hanhelan sähköasemalle. Sähköasema on laitos, jossa kantaverkon jännite muunnetaan jakeluverkkoon sopivaksi.
Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen pitää myönteisenä, että Verda valitsi hankkeelleen juuri Pyhäjoen.
”Pyhäjoella on energiaa ja kulutus hakeutuu sinne missä on sähköntuotantoa. Lisäksi alue sijaitsee kantaverkon välittömässä läheisyydessä”, Soronen sanoo kunnan tiedotteessa.
Sähköä riittää, mutta tehohuiput huolettavat
Suuret datakeskukset herättävät kysymyksen siitä, riittääkö Suomessa sähkö. Suuria sähkönkuluttajia edustavan Suomen Sähkönkäyttäjien (Elfi) toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen pitää Pyhäjoen hanketta Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suurena. Hän laskee, että tuhat megawattia tarkoittaa vuositasolla noin kahdeksaa terawattituntia sähköä, mikä vastaa suurin piirtein 3 000 megawatin tuulivoimatuotantoa.
Kuokkasen mukaan datakeskusinvestoinnit eivät itsessään pahenna sähkötehon riittävyyden ongelmaa, sillä haaste on olemassa niistä riippumatta. Hän on kuitenkin huolissaan tehon riittävyydestä pitkinä kylminä, tuulettomina pakkasjaksoina.
Energiateollisuus ry:n sähkömarkkinajohtaja Pekka Salomaa ei ole huolissaan sähkön riittävyydestä eikä hinnasta. Hänen mukaansa Suomessa on jo luvitettua tuulivoimaa 3–4 gigawattia ja eri kaavoitusvaiheissa kymmeniä gigawatteja tuulivoimaa ja aurinkovoimaa. Salomaa arvioi, että sähköverkkojen kapasiteetti voi ajan myötä alkaa rajoittaa hankkeita ennemmin kuin itse sähköntuotanto.
Verda tähtää eurooppalaiseksi hyperskaalaajaksi
Verda on vuonna 2020 perustettu suomalainen yhtiö, joka tunnettiin aiemmin nimellä DataCrunch. Se rakentaa tekoälypilveä ja -infrastruktuuria ja myy laskentatehoa asiakkaille pilvipalveluna eli vuokraa laskentakapasiteettia omista palvelinkeskuksistaan. Yhtiön pääkonttori on Helsingissä, ja sillä on noin 250 työntekijää yli 40 kansallisuudesta. Datakeskuksia sillä on Suomessa ja Islannissa.
Syyskuussa 2026 Verda kertoi keränneensä 189 miljoonaa dollaria eli noin 163 miljoonaa euroa uutta rahoitusta. Kierrosta johti pääomasijoittaja Emergence Capital, ja siihen osallistuivat muun muassa japanilainen MUFG Innovation Partners, palvelinvalmistaja Supermicro sekä suomalaiset Varma ja Tesi. Yhtiön mukaan rahoitus nosti sen arvon miljardin dollarin kerhoon ja kasvatti kokonaisrahoituksen yli 450 miljoonaan dollariin.
Verda tavoittelee yli 250 megawatin käytössä olevaa kapasiteettia vuoteen 2027 mennessä. Yhtiö kertoo palvelevansa asiakkaita yli 50 maassa. Saksalainen tekoäly-yhtiö Aleph Alpha on kouluttanut Kolibri-kielimalliaan Verdan infrastruktuurissa. Verda kertoo myös ottavansa käyttöön Nvidian VR200 NVL72 -järjestelmiä, jotka ovat näytönohjaimilla varustettuja tekoälylaskennan palvelinkokonaisuuksia.
Bryon nimeää Verdan pääkilpailijoiksi Amazonin, Microsoftin ja Googlen eli niin sanotut hyperskaalaajat, joiden palvelinkeskukset ovat moninkertaisesti suurempia. Hänen mukaansa hankkeiden arvo ei kuitenkaan synny pelkästään siellä, missä datakeskus fyysisesti sijaitsee, vaan yhtiössä itsessään.
”Me haluamme, että pääkonttorimme on Euroopassa, ja nimenomaan täällä Suomessa”, Bryon kommentoi Kauppalehden haastattelussa.
Verda myy asiakkailleen erityisesti inferenssiä eli valmiiden tekoälymallien käyttämistä ja päättelyä. Sitä tarvitaan, kun kielimalli vastaa käyttäjän kysymyksiin tai tuottaa sisältöä.
Lähteet
- Kauppalehti, Suomalaisyhtiö Kauppalehdelle: suunnittelee jopa 50 miljardin euron datakeskusta, 5.10.2026
- Kauppalehti, Riittääkö Suomessa sähköä uusille datakeskuksille? Yksi huoli nousee esiin, 5.10.2026
- Tekniikka&Talous, KL: Suomalaisyhtiö kaavailee 1 GW:n datakeskusta – Hintalappu 35–50 miljardia, 5.10.2026
- Pyhäjoen kunta, Suomalaisen tekoäly-yritys Verdan datakeskushankkeen kaavoitus käynnistyi Pyhäjoella, 8.9.2026
- Data Center Dynamics, AI cloud startup Verda raises $189m in Series B funding round, 5.10.2026
- Verda, Verda raises $189M/€163M to accelerate development of its full-stack AI cloud and multiply compute capacity, 22.9.2026
- SiliconANGLE, European neocloud Verda raises $189M to build the AI infrastructure of tomorrow, 22.9.2026
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.
