GPTZero löysi 31 kuviteltua lähdettä Accenturen raporteista

Kirjoittaja: AI Uutiset Toimitus · Tarkastanut: Pasi Kalevi, päätoimittaja · 4.11.2026

Tekoälyntunnistukseen erikoistunut yhdysvaltalaisyhtiö GPTZero kertoi keskiviikkona 4. marraskuuta löytäneensä 31 kuviteltua tai vääristynyttä lähdeviitettä kolmesta Accenturen julkaisusta. Yhteensä viitteitä oli 245. Accenture kiistää, että virheet johtuisivat tekoälystä, ja sanoo korjaavansa raportin ennen sen uudelleenjulkaisua.

245 viitteestä 31 ei vastaa todellista lähdettä

GPTZero kävi läpi kolme julkaisua, jotka on tehty Accenturen tai sen tutkijoiden nimissä. Suurin niistä on marraskuussa 2025 julkaistu politiikkapaperi Leapfrogging Development, jonka Accenturen Afrikan-yksikkö teki madridilaisen IE-yliopiston kanssa. Siinä GPTZero laski 15 kuviteltua viitettä 89 viitteestä.

Kaksi muuta ovat arXiv-palvelussa julkaistuja tutkimuspapereita: Accenturen Center for Advanced AI:n ContextEcho (7 kuviteltua viitettä 102:sta) ja Bangaloressa toimivan Accenturen tutkimuslaboratorion Authenticity Debt (9 kuviteltua viitettä 54:sta). arXiv on palvelu, jossa tutkijat julkaisevat käsikirjoituksiaan ennen vertaisarviointia, joten paperit eivät ole virallisesti hyväksyttyjä tieteellisiä julkaisuja.

GPTZero kertoo tarkistaneensa jokaisen virheen myös käsin. Yhtiön mukaan kyse ei ole pelkistä kirjoitusvirheistä: osa viitteistä ei vastaa mitään todellista lähdettä, osa yhdistää kaksi eri lähdettä yhdeksi ja osassa kirjoittajat, vuosi tai julkaisupaikka on keksitty. Lisäksi kahdeksan muuta viitettä oli puutteellisia tavalla, joka ei kuitenkaan täyttänyt yhtiön omaa hallusinaation määritelmää.

Yksi viite vei haittaohjelmaa levittäneeseen repositorioon

Yksi tapaus nostaa esiin muunkin kuin mainehaitan. GPTZeron mukaan Authenticity Debt -paperin 16. sivulla on viite, jonka oli tarkoitus tukea väitettä FraudGPT-nimisestä haitallisesta chatbotista. Viitteen linkki vei GitHub-palveluun tehtyyn väärennettyyn repositorioon, joka sisälsi oikeaa haittaohjelmaa.

GPTZeron mukaan lukijat, jotka avasivat linkin ennen repositorion poistamista vuonna 2026, ovat saattaneet saada tietokoneeseensa tartunnan. Yhtiön mukaan tällainen virhe – uskottavan ja petollisen lähteen erottamatta jättäminen – viittaa siihen, että tutkimus- tai viittaustyökalua on käytetty ilman valvontaa.

Accenture: virheet olivat inhimillisiä

Accenturen tiedottaja kiisti The Telegraphille, että virheet olisivat syntyneet tekoälyllä. Hänen mukaansa yhtiön oma selvitys osoittaa virheiden johtuvan inhimillisestä erehdyksestä.

”Yhtään todistetta ei tue sitä johtopäätöstä, että ne olisi tuotettu tekoälyhallusinaation kautta. Raporttia korjataan ennen uudelleenjulkaisua”, tiedottaja sanoi lehdelle.

GPTZero itse myöntää, etteivät sen työkalut todista tekoälyn käyttöä. Yhtiö pitää päätelmiään vahvana aihetodisteena: sen mukaan tekstit saivat sekä korkean tekoälytodennäköisyyden että lukuisia viittausvirheitä, ja yhdistelmä viittaa siihen, että tekstiä on tuotettu kokonaan tai osittain kielimallilla. Kielimalli on ohjelma, joka tuottaa tekstiä ennustamalla seuraavaa sanaa suuresta aineistosta opitun mallin pohjalta. Hallusinaatioksi kutsutaan tilannetta, jossa malli esittää sujuvasti väärää tietoa tai keksii lähteen.

Konsulttitalot ja lakitoimistot ovat kompastuneet samoihin virheisiin

The Telegraphin mukaan Accenture ei ole ensimmäinen suuri asiantuntijayritys, jonka raportista on löytynyt tekoälylle tyypillisiä virheitä. Lehden mukaan myös Deloitte, EY, KPMG ja PwC ovat saaneet vastaavaa kritiikkiä. Samanlaisia tapauksia on nähty lakitoimistoissa: Pinsent Masons myönsi lisänneensä tekoälyn tuottamia virheellisiä tietoja oikeuden asiakirjoihin, ja Sullivan & Cromwell myönsi vastaavan virheen yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa.

Asiantuntijayritysten liiketoiminta perustuu siihen, että niiden esittämiin tietoihin voi luottaa. Siksi keksitty lähde on niille erityisen hankala: se ei ole vain yksittäinen virhe vaan osoitus siitä, ettei julkaistua sisältöä ole tarkistettu riittävästi.

Miksi väärä lähde leviää laajemmalle kuin väärä väite

Tavallinen virheellinen väite jää usein yhteen tekstiin. Väärä lähde sen sijaan voi levitä: hakukoneet, tekoälychatbotit ja muut tutkijat lainaavat viitteitä eteenpäin, jolloin keksitty tutkimus alkaa näyttää todelliselta. GPTZero kuvaa ilmiötä sanoilla, jotka voi suomentaa ”tietolähteen myrkyttämiseksi”.

Accenture on viime kuukausina samaan aikaan kiristänyt työntekijöidensä tekoälyn käyttöä. The Telegraphin mukaan yhtiö asetti lokakuussa rajan työntekijöiden tekoälykuluille, koska osa oli käyttänyt työkaluihin yli tuhat dollaria kuukaudessa. Yhtiö on myös vaatinut henkilöstöään omaksumaan tekoälyn osaksi työtään.

Sanasto: hallusinaatio, kielimalli ja arXiv

Kielimalli on ohjelma, joka on opetettu suurella tekstimäärällä ja joka tuottaa tekstiä ennustamalla, mikä sana tai sanan osa seuraa todennäköisimmin edellisiä. Hallusinaatio tarkoittaa, että malli tuottaa sujuvan ja vakuuttavan oloista tekstiä, joka ei pidä paikkaansa – esimerkiksi lähteen, jota ei ole olemassa.

Lähdeviite on merkintä siitä, mistä tieto on peräisin. Tutkimuksessa se on olennainen, koska lukijan pitää voida tarkistaa väite. arXiv on verkkopalvelu, johon tutkijat voivat ladata käsikirjoituksensa ennen vertaisarviointia; sen sisältöä ei ole käynyt läpi riippumaton asiantuntijaryhmä.

Lähteet

• Financial Times: Accenture accused of publishing AI paper littered with AI hallucinations, 4.11.2026.
• The Telegraph: Accenture accused of publishing research full of AI hallucinations, 4.11.2026.
• GPTZero: Accenture ”Upskills” Its Hallucinations Game, 4.11.2026.
• Resultsense: GPTZero flags 31 fake citations in three Accenture papers, 4.11.2026.

Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.

Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.