Neljä tekoälyä ennusti teknologia-aallot vuoteen 2050 asti
Annoimme ChatGPT:n, Grokin, Geminin ja DeepSeekin jatkaa samaa teknologiayhtiöiden aaltoja kuvaavaa kaaviota vuoteen 2050 asti. Neljä eri tekoälyä tuotti neljä erilaista tulevaisuudenkuvaa – mutta kaikki yhtä optimistista.
Annoimme neljälle eri tekoälylle saman tehtävän: jatkaa sijoitusyhtiö Coatue’n tunnettua kaaviota teknologia-aalloista vuodesta 1960 aina vuoteen 2050 asti. Lähtötilanteessa vuosien 1960–2020 aallot ovat jo toteutuneet – suurtietokoneista ja pc:istä tietoverkkoihin, työpöytäinternetiin, mobiiliin ja pilvipalveluihin – ja vuonna 2022 alkanut tekoälyn aalto on vasta alussa.
Sama pyyntö meni ChatGPT:lle, Grokille, Geminille ja DeepSeekille. Kaikki neljä saivat nähdä saman lähtökuvan ja jatkaa sitä vapaasti. Tuloksena syntyi neljä hyvin erilaista kuvaa teknologiamarkkinoiden tulevaisuudesta vuoteen 2050 mennessä. Yhteistä niille on yksi asia: usko kasvuun.
Näin testi tehtiin
Lähtökuvana oli Coatue’n kaavio ”We are in the early innings of the largest tech wave in history”. Siinä teknologia etenee aaltoina: jokainen aalto nousee, kasvaa ja taittuu, ja seuraava alkaa. Y-akseli kuvaa teknologia-aallon kokoa ja x-akseli aikaa vuodesta 1960 vuoteen 2050. Toteutuneita aaltoja ovat suurtietokoneet (1960–1980), pc:t (1980-luku), tietoverkot (1990-luku), työpöytäinternet (2000-luku), mobiili-internet (2010-luku) ja pilvi- ja SaaS-palvelut (2015–2020). Seitsemäs aalto, tekoäly, alkoi vuonna 2022 ja jatkuu yhä.

Pyysimme jokaista neljää tekoälyä jatkamaan kaaviota vuoteen 2050 asti. Tekoäly ei katso tulevaisuuteen eikä tiedä, mitä tapahtuu: se tuottaa vastauksensa sen perusteella, millaista tekstiä, kuvaa ja kaaviota se on oppinut valtavista aineistoistaan. Kaavion jatko on siis ennemmin tiivistelmä siitä, mitä teknologia-alalla juuri nyt sanotaan, kuin riippumaton ennuste.
ChatGPT: seuraavaksi fyysinen tekoäly
ChatGPT jätti lähdekaavion seitsemän aaltoa ennalleen ja lisäsi niiden jatkoksi kolme uutta. Ensimmäisenä tulee fyysinen tekoäly eli robotit ja autonomia vuosina 2027–2032, esimerkkiyhtiöinä Tesla, Boston Dynamics ja Figure. Seuraavana on tilalaskenta ja ympäröivä äly (spatial computing ja ambient intelligence) vuosina 2032–2040, yhtiöinä Apple, Meta ja Google. Viimeisenä ovat biotekniikka, kvanttilaskenta ja uusi laskenta vuosina 2040–2050, yhtiöinä Genentech, IonQ ja Nvidia.

Grok: kuudella uudella aallolla
Grok piirsi selvästi tiheimmän aikajanan. Siinä tekoälyn aalto jatkuu vuoteen 2030, minkä jälkeen seuraavat agentit ja robotiikka (2028–2035), kvanttilaskenta (2032–2040), biotekniikka ja synteettinen biologia (2035–2042), fuusioenergia ja avaruustalous (2040–2047) sekä lopulta yleinen tekoäly ja aivokone-rajapinnat (2045–2050).
Kaavion ulkoasu on kuitenkin paljastava. Siinä on mukana lähdemerkintä ja varoitus siitä, että kyse on spekulatiivisesta skenaariosta. Grok siis palautti valmiin, julkisesta lähteestä tutun kaavion sen sijaan, että olisi piirtänyt oman versionsa. Se ei ole ennuste vaan lainaus.

Gemini: tekoäly-aalto venyy lähelle 2030-lukua
Gemini piti tekoälyn aallon käynnissä vuoteen 2029 asti eli pisimpään kaikista ja lisäsi sen jälkeen kolme aaltoa: AGI ja robotiikka 2030-luvulla (Tesla, OpenAI, Boston Dynamics, Figure, Unitree, xAI), kvantti ja biotekniikka 2040-luvulla (IBM Quantum, PsiQuantum, CRISPR, Moderna, Ginkgo Bioworks) sekä avaruustalous ja fuusio vuosina 2045–2050 (SpaceX, Blue Origin, Helion, Commonwealth Fusion Systems, Starlink). Kokonaiskuva on yksi yhtenäinen, kiihtyvästi nouseva käyrä.

DeepSeek: singulariteetti ja aivokäyttöliittymät
DeepSeek säilytti kaavion englanninkielisen otsikon ja akselit. Se jakoi tulevaisuuden viiteen aaltoon: tekoäly (2022–2026), AGI ja tekoälyinfrastruktuuri (2026–2030), fyysinen tekoäly ja robotiikka (2030–2035), bio-AI ja kvanttilaskenta (2035–2045) sekä aivokäyttöliittymät ja avaruustalous (2045–2050). Yksin DeepSeek lisäsi kaavion kulmaan sanan singulariteetti ja kiihtyvän nuolen – ajatuksen hetkestä, jolloin tekoäly ohittaa ihmisen älykkyyden.

Mitä samaa tekoälyt tekivät
Neljä vastausta muistuttavat toisiaan hämmästyttävän paljon. Kaikki pitivät tekoälyä aaltona, joka on parhaillaan käynnissä – kukaan ei ennustanut sen taittuvan lähivuosina. Kaikilla seuraava suuri aalto liittyi robotteihin ja fyysiseen maailmaan, ja niissä toistuivat samat yhtiöt, erityisesti Tesla ja Figure. Kvanttilaskenta ja biologia tai terveys sijoitettiin kaikissa 2030- tai 2040-luvulle. Avaruustalous, fuusio, yleinen tekoäly ja aivokone-rajapinnat esiintyivät useimmissa 2040–2050-luvun haarukassa.
Kaikki toistivat myös lähdekaavion visuaalisen kielen: aaltomaiset käyrät ja nimetyt voittajayhtiöt pieninä kuvakkeina. Tärkein yhteinen piirre on kuitenkin suunta. Jokaisen neljän kaavion käyrät osoittavat vain ylöspäin. Yksikään malli ei piirtänyt laskua, kuplaa eikä pettymystä – vaikka teknologia-aalloille on historiallisesti ollut ominaista juuri se, että ne nousevat ja lopulta taittuvat.
Missä ennusteet eroavat
Erot alkavat rytmistä. Grok piirsi kuusi uutta aaltoa, DeepSeek viisi ja ChatGPT sekä Gemini kolme. Tekoälyn oman aallon pituus vaihteli: Gemini venytti sen vuoteen 2029 ja Grok vuoteen 2030, kun taas ChatGPT ja DeepSeek lopettivat sen jo vuoteen 2026 ja siirsivät painopisteen nopeasti robotteihin.
Sisällölliset painotukset poikkesivat myös. ChatGPT korosti käyttöliittymiä ja laskentaa, Gemini avaruutta ja fuusiota, DeepSeek infrastruktuuria ja aivokäyttöliittymiä. Yhtiövalinnoissa näkyi eroja erityisesti Kiinan suhteen: Grok ja DeepSeek nostivat esiin Unitreen ja xAI:n, mutta ChatGPT ei maininnut kiinalaisia yhtiöitä lainkaan. Vain DeepSeek nimesi singulariteetin, ja vain Grokin vastaus näytti valmiilta julkiselta kaaviolta.
Mitä tästä voi päätellä
Tärkein johtopäätös on, että vastaukset eivät ole riippumattomia ennusteita. Kaikki neljä tekoälyä toistivat suurelta osin samaa julkista kertomusta, joka on jo valmiina niiden oppimisaineistossa: Coatue’n kaaviota ja siihen nojaavaa sijoitusmediaa. Kun mallille annetaan valmis kaavio ja pyydetään jatkamaan sitä, se jatkaa automaattisesti sen logiikkaa, kieltä ja tyyliä. Ilmiötä kutsutaan ankkuroitumiseksi: vastaus seuraa annettua kehystä.
Neljän eri valmistajan samansuuntainen vastaus ei siis ole toisistaan riippumatonta vahvistusta vaan merkki siitä, että sama konsensuskertomus on tallentunut kaikkien oppimisaineistoon. Yksimielisyys ei tässä lisää ennusteen luotettavuutta – se kertoo enemmän siitä, mitä alalla juuri nyt sanotaan.
Toinen selvästi erottuva piirre on järjestelmällinen optimismi. Kaikki käyrät osoittavat ylöspäin, eikä yksikään malli ehdottanut laskukautta tai kuplaa, vaikka lähdekaavion omakin otsikko julistaa historiallisen suurta aaltoa. Mallit myös nimesivät tulevia voittajayhtiöitä ja vuosilukuja kuin ne olisivat varmoja faktoja. Tätä varmuutta kannattaa varoa: kyse on arvauksesta, joka on puettu sijoittajakalvon muotoon. Kaaviokuva näyttää uskottavammalta kuin pelkkä teksti, vaikka sisältö olisi yhtä hataraa.
Käytännössä tällaista testiä voi käyttää karttana siitä, mikä on alan tämänhetkinen valtakertomus ja mitkä sen muunnelmat ovat. Ennustajana tekoälyä ei kannata käyttää – kannattaa pikemminkin pyytää lähteet, vaihtoehtoiset skenaariot ja vastaus siihen, mitä tapahtuu, jos odotukset eivät toteudukaan.
Termit lyhyesti
Tässä jutussa esiintyvät erikoistermit lyhyesti selitettyinä.
Kielimalli on tekoäly, joka on opetettu valtavalla määrällä tekstiä ja joka tuottaa kieltä ennustamalla, mikä tekstinpätkä sopisi parhaiten jatkoksi.
Koulutusdata eli oppimisaineisto on se teksti-, kuva- ja äänimäärä, josta malli oppii. Malli ei keksi tietoa tyhjästä, vaan se toistaa ja yhdistelee oppimaansa.
Yleinen tekoäly eli AGI tarkoittaa hypoteettista tekoälyä, joka pystyisi mihin tahansa älylliseen tehtävään ihmisen tavoin. Kukaan ei tiedä, onko sellaista mahdollista rakentaa tai milloin.
Kvanttilaskenta tarkoittaa laskentaa, joka hyödyntää kvanttimekaniikan erikoisuuksia ja voi ratkaista tehtäviä, joihin tavalliset tietokoneet eivät taivu.
Kehote on se teksti, jonka käyttäjä kirjoittaa tekoälylle saadakseen vastauksen. Kehote ohjaa vahvasti sitä, millaisen vastauksen malli antaa.
Hallusinointi tarkoittaa, että kielimalli tuottaa varmalta näyttävää tietoa, joka on keksittyä tai väärää.
Lähteet
- Coatue: teknologi-aaltojen kaavio ”We are in the early innings of the largest tech wave in history”, kesäkuu 2026 (testin lähtökuva).
- ChatGPT (OpenAI), Grok (xAI), Gemini (Google) ja DeepSeek: tekoälyjen tuottamat kaaviot 8.10.2026 (Aiuutiset.fi:n oma testi).
- Sourcery.vc: ”Inside Coatue: How the $70B Asset Manager Trades & Invests in Tech”, 23.10.2025. https://www.sourcery.vc/p/breaking-inside-coatue-how-the-70b
- Sijoittaja.fi: ”Tällä kertaa on toisin – ja juuri siksi tekoälykupla syntyy”, 10.9.2026. https://www.sijoittaja.fi/464670/talla-kertaa-on-toisin-ja-juuri-siksi-tekoalykupla-syntyy/
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.

