Sisäministeriö: riippuvuus ulkomaisesta tekoälystä voi altistaa Suomen painostukselle
Sisäministeriön päivitetty kansallinen riskiarvio nostaa tekoälyn sekä kyberhyökkäysten nopeuttajaksi että uudeksi riippuvuusriskiksi: harvoihin ulkomaisiin toimittajiin nojaaminen voi altistaa Suomen painostukselle. Datakeskukset mainitaan mahdollisina terrori-iskujen kohteina.
Kuva: BalticServers.com / Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0
Sisäministeriö julkaisi maanantaina päivitetyn kansallisen riskiarvionsa. Siinä tekoäly nostetaan esiin sekä kyberhyökkäysten nopeuttajana että uutena riippuvuusriskinä: jos Suomen keskeiset tekoälytyökalut tulevat harvoilta ulkomaisilta toimittajilta, maa voi olla alttiimpi poliittiselle painostukselle. Riskiarvio mainitsee myös datakeskukset mahdollisina terrori-iskujen kohteina.
Harvojen toimittajien varassa
Riskiarvion sisältöä esitellyt neuvotteleva virkamies Ville Autero sanoi tiedotustilaisuudessa, että on mahdollista, että riippuvuus harvoista ulkomaisista tekoälyteknologian toimittajista altistaa Suomen geopoliittisille painostuksille. Hänen mukaansa Euroopassa ei toistaiseksi ole omia ratkaisuja.
Käytännössä kyse on siitä, että yhä suurempi osa viranomaisten ja yritysten työstä nojaa muutaman ulkomaisen yhtiön tarjoamiin kielimalleihin ja pilvipalveluihin. Jos palvelun tarjoajan kotimaa rajoittaa sen käyttöä tai yhtiö muuttaa ehtojaan, työkalu voi kadota suomalaiskäyttäjältä nopeasti. Riskiarvio ei esitä, että näin olisi jo tapahtunut, vaan arvioi mahdollisuutta seuraavan noin viiden vuoden aikana.
24 riskiä, joista tiedon saatavuus on uusi
Päivitetty riskiarvio kuvaa yhteensä 24 Suomeen kohdistuvaa riskiä. Uusia erikseen käsiteltäviä riskejä ovat tiedon käytettävyyden häiriintyminen, osaavan työvoiman saatavuus häiriötilanteissa sekä häiriöt globaaleissa arvo- ja tuotantoketjuissa.
Tiedon käytettävyyden häiriintyminen tarkoittaa tilannetta, jossa viranomaisten, organisaatioiden tai ihmisten tarvitsema tieto ei ole saatavilla, luotettavaa tai ajan tasalla juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Riskiarvion mukaan tällaiset häiriöt voivat vaikeuttaa viranomaisten päätöksentekoa ja keskeyttää julkisia palveluita. Riski arvioidaan mahdolliseksi.
Todennäköisiksi riskeiksi arvioidaan informaatiovaikuttaminen sekä poliittinen ja taloudellinen vaikuttaminen ja painostus. Arviointi koskee noin viiden vuoden ajanjaksoa, ja edellinen kansallinen riskiarvio julkaistiin vuonna 2023.
Tekoäly kiihdyttää kyberhyökkäyksiä molemmilla puolilla
Auteron mukaan tekoälyllä tehtävät kyberhyökkäykset tulevat yleistymään ja niiden nopeus ja volyymi kasvamaan. Suojelupoliisin asiantuntija Veli-Pekka Kivimäki puolestaan sanoi, että Venäjän kybertoiminta Suomea kohtaan on jatkuvaa.
Kivimäen mukaan tekoälyn hyödyntäminen kybertoiminnassa mahdollistaa enemmän ja nopeampaa toimintaa, joten kilpajuoksu hyökkääjien ja puolustajien välillä kiihtyy. Viranomaiset eivät ottaneet tiedotustilaisuudessa kantaa siihen, kuinka monta kyberhyökkäystä Suomessa torjutaan. Liikenne- ja viestintäministeriön valmius- ja tietohallintoyksikön Lars Dolk totesi, että kaikki internetiin liitetyt järjestelmät ovat alttiita hyökkäyksille.
Datakeskuksista tuli myös fyysinen kohde
Riskiarvion mukaan terroristiset teot voivat kohdistua fyysiseen infrastruktuuriin, kuten datakeskuksiin ja tietoliikenneverkkoihin. Isku voisi estää datakeskuksen tai tietojärjestelmän toiminnan. Myös sotilaallisissa kriiseissä datakeskuksiin voidaan kohdistaa fyysisiä iskuja, joista voi seurata laajoja ja pitkäkestoisia häiriöitä.
Elinkeinoelämän keskusliiton syyskuisen tilaston mukaan Suomessa oli julkistettu jo 145 datakeskushanketta, joista 60 oli tullut vireille vuoden 2026 aikana. Sisäministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa sanoi, että ministeriö on halunnut tuoda kiihtyvään datakeskusbuumiin mukaan vähemmälle huomiolle jääneen turvallisuusnäkökulman.
Kivimäki korosti, ettei datakeskuksiin kohdistu tällä hetkellä konkreettista terrori-iskun uhkaa. Kyse on yleisestä varautumisesta: esimerkiksi Ukrainan sodassa datakeskuksia on otettu sotilaallisiksi kohteiksi. Hänen mukaansa kansallisesti kriittisissä datakeskushankkeissa turvallisuushuolet on huomioitu pitkäjänteisesti, mutta datakeskukset voivat olla keskenään hyvin erilaisia.
Sanasto: painostus, huoltovarmuus ja kriittinen infrastruktuuri
Geopoliittinen painostus tarkoittaa sitä, että valtio pyrkii vaikuttamaan toisen valtion päätöksiin taloudellisella, poliittisella tai teknologisella paineella ilman sotilaallista voimaa. Huoltovarmuus tarkoittaa kykyä pitää yhteiskunnan tärkeimmät toiminnot käynnissä myös häiriötilanteissa. Kriittinen infrastruktuuri on verkostoja ja laitoksia, joiden pysähtyminen uhkaisi esimerkiksi sähkönjakelua, viestintää, terveydenhuoltoa tai maksuliikennettä. Kyberturvallisuus on näiden järjestelmien suojaamista luvattomalta käytöltä ja hyökkäyksiltä.
Lähteet
- Sisäministeriö / Valtioneuvosto: National risk assessment underpins preparedness in society, 2.11.2026.
- Yle: Sisäministeriö julkaisi kansallisen riskiarvionsa – ”Venäjän kybertoiminta Suomea kohtaan on jatkuvaa”, 2.11.2026.
- Helsingin Sanomat: Sisäministeriö kehottaa varautumaan datakeskuksiin kohdistuviin terroritekoihin, 2.11.2026.
- Ilta-Sanomat: Uusi riskiarvio – tällainen on terrorismin uhka Suomessa, 2.11.2026.
- Ilta-Sanomat: Supolta hälyttävä arvio kyberhyökkäysten seurauksista – myös ulkomailta voidaan vaikuttaa Suomeen, 2.11.2026.
- Verkkouutiset: Suomen riskiarvio päivitettiin: Venäjän uhka korostuu, 2.11.2026.
- STT / Salon Seudun Sanomat: Kansallinen riskiarvio tuo esiin datakeskuksiin liittyvän terroriuhan, 2.11.2026.
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.
Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.
