84 prosenttia suuryrityksistä pelkää datakeskusten vievän sähkön

Kirjoittaja: AI Uutiset Toimitus · Tarkastanut: Pasi Kalevi, päätoimittaja · 2.11.2026

Suomalaiset suuryritykset pitävät datakeskusten tuloa merkittävänä uhkana sähkön riittävyydelle. OP Pohjolan Suuryritystutkimukseen vastanneista yrityksistä 84 prosenttia katsoo, että datakeskusinvestoinnit lisäävät merkittävästi kilpailua sähköstä ja sähköverkon kapasiteetista Suomessa. Kyselyn tulokset julkistettiin maanantaina 2. marraskuuta, ja koko tutkimus julkaistaan tammikuussa 2027.

Kysely ajoittuu hetkeen, jossa Suomeen suunnitellaan useita suuria datakeskushankkeita ja samaan aikaan sähkön hinnasta ja verkon riittävyydestä käydään poliittista keskustelua. Yritysjohtajien vastauksissa korostuu kaksi asiaa: sähköä pitää riittää muullekin teollisuudelle, ja valtion tuet pitäisi kohdistaa nykyistä tarkemmin.

84 prosenttia näkee sähkön riittävyyden uhatuksi

Selvä enemmistö vastaajista ei vastusta datakeskuksia sinänsä vaan niiden mittakaavaa. Yli 80 prosenttia katsoo, että Suomen energia- ja sähköverkkopolitiikan pitäisi varmistaa datakeskusinvestointeja tekevien yritysten ja perinteisten teollisuusyritysten tasavertainen asema. Käytännössä yritykset siis pyytävät, ettei sähköä ja liityntäkapasiteettia jaeta sen mukaan, kuka ehtii ensin.

Huoli ei ole vain sähkön hinnasta. Sähköverkon kapasiteetti eli se, kuinka paljon tehoa verkkoon voidaan liittää ilman uusia siirtoyhteyksiä, ratkaisee monen teollisuushankkeen aikataulun. Jos suuri osa kapasiteetista varataan datakeskuksille, muut investoinnit voivat viivästyä vuosia.

Neljä kymmenestä lopettaisi ulkomaisten hankkeiden tuet

Valtion rooli jakaa mielipiteet lähes tasan. Vastaajista 40 prosenttia oli sitä mieltä, että valtion pitäisi lopettaa ulkomaisten datakeskusinvestointien tukeminen, koska ne eivät tuo juurikaan työpaikkoja ja verotuloja Suomeen. Lähes yhtä moni, 39 prosenttia, oli väitteestä eri mieltä.

Jakautuminen kertoo, ettei kysymys ole yksinkertainen. Datakeskus työllistää rakennusvaiheessa, mutta valmistuttuaan se tarvitsee melko vähän henkilökuntaa. Verotulot riippuvat siitä, mihin yhtiö kirjaa voittonsa – ja se taas ratkeaa kansainvälisessä vero-oikeudessa, ei kunnan kaavoituksessa.

Huoltovarmuus painaa vaakakupissa enemmän kuin tietosuoja

Yli 70 prosenttia vastaajista katsoo, että datakeskuksia koskevissa päätöksissä pitäisi korostaa investointien vaikutuksia huoltovarmuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Samaan aikaan noin 60 prosenttia pitää ulkomaisten yritysten datakeskusten rakentamista Suomeen tietosuojan ja huoltovarmuuden kannalta parempana vaihtoehtona kuin niiden sijoittumista muualle.

Nämä kaksi vastausta eivät ole ristiriidassa. Yritykset näyttävät ajattelevan, että datakeskus Suomessa on parempi kuin datakeskus muualla – mutta että Suomeen tuleville hankkeille pitää asettaa ehtoja. Sama logiikka on tuttu energiaintensiivisestä teollisuudesta: sijoittuminen otetaan vastaan, mutta vastineeksi odotetaan pysyvää arvonlisää.

Keitaanniemi: kaikki hankkeet eivät ole yhtä arvokkaita

OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi tiivistää tiedotteessa yritysten kannan. Hänen mukaansa datakeskukset, tekoälyklusteri ja kvanttiteknologia ovat yksi potentiaalinen kasvuala Suomelle, mutta investointeja pitää arvioida niiden tuottaman hyödyn mukaan.

”Tarvitsemme investointeja, mutta on tosiasia, että kaikki datakeskushankkeet eivät ole kansantalouden näkökulmasta yhtä arvokkaita”, Keitaanniemi sanoo. Hänen mukaansa on arvioitava, kuinka paljon työpaikkoja, verotuloja, tutkimus- ja kehitystoimintaa, infrastruktuuria ja muuta pysyvää arvonlisää investoinnit synnyttävät Suomeen.

OP Yrityspankin yritysrahoituksesta vastaava johtaja Jarkko Nikkanen huomauttaa, että datakeskusbuumi kytkeytyy suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn ja tarjoaa välillisiä mahdollisuuksia esimerkiksi rakennusalalle. Hänen mukaansa suuryritysten viesti kohdistuu ennen kaikkea investointien ehtoihin, sähkön ja verkkokapasiteetin riittävyyteen sekä eri toimialojen tasapuoliseen kohteluun.

Kysely kattaa 124 yritystä ja 221 miljardin liikevaihdon

OP:n Suuryritystutkimukseen vastasi 141 johtoryhmätason edustajaa yhteensä 124 suomalaisesta suuryrityksestä tai Suomessa toimivasta ulkomaisen suuryrityksen tytäryhtiöstä. Vastaajayritysten yhteenlaskettu liikevaihto on viimeisimpien vahvistettujen tilinpäätöstietojen perusteella 221 miljardia euroa, ja ne työllistävät yhteensä yli 490 000 henkilöä. Aineisto kerättiin syksyllä 2026.

Otos ei ole satunnainen otos kaikista suomalaisyrityksistä vaan OP:n asiakkaista ja kumppaneista koostuva joukko, joten tulokset kuvaavat erityisesti suurten ja kansainvälisten yritysten näkemystä. Silti joukko on painava: kyse on yrityksistä, jotka ostavat merkittävän osan Suomen teollisuuden sähköstä ja jotka päättävät omista investoinneistaan.

Sanasto: datakeskus ja tekoälyinfrastruktuuri

Datakeskus on rakennus, jossa on suuri määrä palvelimia ja niiden jäähdytys- ja sähköjärjestelmät. Tekoälyn kouluttaminen ja käyttäminen tapahtuu juuri tällaisissa keskuksissa, ja siksi ne kuluttavat paljon sähköä yhtämittaisesti. Tekoälyinfrastruktuuri tarkoittaa kokonaisuutta, johon kuuluvat datakeskusten lisäksi niihin sähköä tuovat voimalaitokset, siirtoyhteydet ja laitteisto, jolla malleja ajetaan.

Lähteet

• Yle / STT: Suuryritykset varoittavat OP Pohjolan kyselyssä: Datakeskukset kiristävät kilpailua sähköstä, 2.11.2026. yle.fi
• Kauppalehti: Suuryrityksiltä vahva viesti – Datakeskushankkeille halutaan tiukemmat ehdot, 2.11.2026. kauppalehti.fi
• Tekniikka&Talous: 84 % Suomen suuryrityksistä huolissaan sähköstä – Vaativat datakeskuksille tiukkoja ehtoja, 2.11.2026. tekniikkatalous.fi
• Verkkouutiset: ”Kaikki datakeskushankkeet eivät ole yhtä arvokkaita”, 2.11.2026. verkkouutiset.fi
• MTV Uutiset: Suomalaiset suuryritykset: Kilpailu sähköstä lisääntyy merkittävästi, 2.11.2026. mtvuutiset.fi
• Keski-Uusimaa / Uutissuomalainen: Suuryritykset vaativat tasavertaisuutta energiapolitiikkaan, selviää OP Pohjolan tutkimuksesta, 2.11.2026. keski-uusimaa.fi

Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.

Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.