Tekoäly ja tekijänoikeudet: mitä saa tehdä

Kirjoittaja: AI Uutiset Toimitus · Tarkastanut: Pasi Kalevi, päätoimittaja · 23.10.2026

Tekoäly on muuttanut sen, miten tekstiä, kuvia ja koodia tehdään – mutta ei sitä, mitä tekijänoikeus suojaa. Yhä useampi suomalainen yritys ja tekijä kohtaa samat kolme kysymystä: saako omaa tai muiden aineistoa syöttää tekoälylle, saako sitä käyttää mallin kouluttamiseen ja kuka omistaa syntyneen tuotoksen. Tämä opas käy läpi vastaukset lokakuun 2026 tilanteen mukaan: mitä Suomen laki sanoo, mitä EU:n tekoälyasetus vaatii ja mitä tuomioistuimet ovat tähän mennessä päättäneet. Opas on kirjoitettu lukijalle, joka ei tunne tekoälyä eikä juridiikkaa ennestään, ja jokainen erikoistermi selitetään heti, kun se tulee vastaan. Opas ei ole oikeudellista neuvontaa: yksittäisessä riidassa ratkaisevat sopimus, aineisto ja käyttötapa.

Kolme kysymystä, jotka menevät usein sekaisin

Julkisessa keskustelussa ”tekoäly ja tekijänoikeus” tarkoittaa samanaikaisesti kolmea aivan eri asiaa. Niihin sovelletaan eri sääntöjä, ja niiden riskit ovat erilaisia.

1. Teoksen käyttö työkalun syötteenä. Kopioitko tai siirrätkö teoksen tekoälypalveluun, kun pyydät tiivistelmää, käännöstä tai muokkausta? Silloin syntyy kopio, ja siihen tarvitaan oikeus tai lain mukainen poikkeus.
2. Teoksen käyttö mallin koulutusaineistona. Saako teoksia kerätä ja käyttää siihen, että malli oppii kielestä, tyyleistä ja sisällöistä? Tähän vastaa ennen muuta tekijänoikeuslain 13 b § sekä EU:n tekoälyasetuksen 53 artikla.
3. Tuotoksen julkaiseminen ja omistaminen. Kenelle kuuluvat ne tekstit, kuvat ja koodi, jotka malli tuottaa? Voiko niitä suojata tekijänoikeudella, ja pitääkö ne merkitä tekoälyn tuottamiksi?

Tekijänoikeus suojaa teoksen muotoa, ei sen ideaa, aihetta eikä tyyliä. Se syntyy ihmisen luovasta työstä: lain 1 §:n mukaan tekijänoikeus on sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Tekoäly ei ole oikeushenkilö eikä voi olla tekijä, joten tekoälyn rooli on aina välineen rooli – kysymys on siitä, kuka ihminen teki riittävät luovat valinnat.

Tilanne	Lähtökohta	Mitä pitää selvittää
Syötät oman tekstisi tekoälylle tiivistettäväksi	Sallittua, koska sinulla on oikeus omaan teokseesi	Mitä palvelu tekee aineistolle ja säilyttääkö se sen
Syötät asiakkaan tai kolmannen osapuolen aineiston	Lähtökohtaisesti lupa tarvitaan	Sopimus, tietosuoja ja se, saako aineistoa käyttää mallin opettamiseen
Keräät verkkosivujen sisältöä oman mallin koulutukseen	Mahdollista 13 b §:n nojalla, jos pääsy on laillinen eikä oikeuksia ole pidätetty	Opt-out-merkinnät, lisenssit ja aineiston alkuperä
Julkaiset tekoälyn tuottaman kuvan tai tekstin	Sallittua, mutta tuotos ei välttämättä saa tekijänoikeutta	Merkintävelvoite, samankaltaisuus tunnettuihin teoksiin ja sopimusehdot

Tekoäly apuna omassa työssä: mitä saa tehdä

Tekoälyn käyttäminen oman työn apuna on lähtökohtaisesti sallittua. Voit antaa kielimallille omat luonnoksesi, muistiinpanosi ja julkiset lähteet ja pyytää niistä rakennetta, käännöstä tai tiivistelmää. Voit myös pyytää kuvageneraattoria tekemään kuvituksen, kunhan lopputuloksen käyttö ei loukkaa toisten oikeuksia. Rajat tulevat vastaan siinä, mitä työkalulle syötetään ja miten tuotos julkaistaan.

Toisen teoksen syöttäminen palveluun on kopio

Kun lähetät kokonaisen artikkelin, kirjan luvun, valokuvan tai piirroksen tekoälypalveluun, teokset kopioidaan palvelimen muistiin ja usein myös tallennetaan palvelun palvelimille. Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle yksinomaisen oikeuden kappaleiden valmistamiseen ja teoksen saattamiseen yleisön saataviin. Pelkkä tekninen kopio ei siis ole automaattisesti sallittu.

Poikkeukset ovat kapeita. Lain 12 § sallii muutaman kappaleen valmistamisen yksityiseen käyttöön, mutta sitä ei ole tarkoitettu laajaan työkäyttöön eikä teosten jakamiseen eteenpäin. Jos aineisto on asiakkaan tai työnantajan, ratkaisee sopimus: saako aineistoa käsitellä ulkopuolisessa palvelussa ja saako palvelu käyttää sitä omien malliensa opettamiseen. Tietosuoja-asetus tulee lisäksi kuvaan, jos aineistossa on henkilötietoja.

Käytännön sääntö on yksinkertainen: syötä vain aineistoa, jonka käyttöön sinulla on oikeus, ja valitse palvelu, jonka ehdot vastaavat sitä, mitä lupaat asiakkaille. Yrityksissä tämä kannattaa kirjata tekoälypolitiikkaan ja tarkistaa palvelun asetuksista, saako syötteitä käyttää koulutukseen.

Tyyliä saa jäljitellä, teosta ei saa kopioida

Tekijänoikeus ei suojaa tyyliä, tunnelmaa eikä aihetta. Voit siis pyytää kuvaa ”1950-luvun suomalaisen julistetaiteen hengessä” tai tekstiä tietyn kirjailijan rytmillä, eikä se itsessään loukkaa tekijänoikeutta. Sen sijaan tietyn teoksen toistaminen – sama valokuva, sama hahmo, sama kappaleen sanoitus – on kopio, vaikka sen tekisi tekoäly.

Raja hämärtyy, kun tuotos muistuttaa tunnistettavaa hahmoa, logoa tai henkilöä. Silloin vastaan voivat tulla tekijänoikeuden lisäksi tavaramerkki, henkilön nimi ja kuva sekä deepfake-säännöt. Jos tuotos esittää tunnistettavaa henkilöä sellaisessa tilanteessa, jota ei ole tapahtunut, kyse on muustakin kuin tekijänoikeudesta.

Moraaliset oikeudet ja merkintävelvoitteet

Tekijällä on taloudellisten oikeuksien lisäksi moraaliset oikeudet: hänet on mainittava hyvän tavan mukaisesti, eikä teosta saa muuttaa tekijän arvoa loukkaavalla tavalla (3 §). Tekoälyllä tehty muokkaus voi siis loukata moraalista oikeutta, vaikka kopiointi olisi muuten sallittua. Käytännössä tämä koskee erityisesti kuvien ja tekstien muokkaamista julkaisuun ilman tekijän suostumusta.

EU:n tekoälyasetuksen 50 artikla toi elokuun 2026 alusta läpinäkyvyysvelvoitteet. Palveluntarjoajan on merkittävä tuotetut kuvat, äänet ja videot koneellisesti tunnistettaviksi, ja syväväärennösten julkaisijan on kerrottava, että sisältö on tekoälyn tuottamaa tai muokkaamaa. Tekstistä on kerrottava, jos sitä julkaistaan yleisölle yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa – paitsi jos sisältö on käynyt läpi ihmisen toimituksellisen tarkistuksen ja joku kantaa siitä toimituksellisen vastuun. Tämä on syy siihen, miksi vastuullinen julkaisija kertoo avoimesti, miten tekoälyä on käytetty.

Muistilista työkalun käyttäjälle

• Syötä vain aineistoa, johon sinulla on käyttöoikeus tai joka on vapaasti lisensoitu.
• Lue palvelun ehdot: käytetäänkö syötteitä koulutukseen ja kuka omistaa tuotokset.
• Älä luota siihen, että tuotos on automaattisesti omaperäinen tai ettei se muistuta jotain teosta.
• Tallenna kehotteet ja omat muokkausvaiheesi, jos tuotosta pitää myöhemmin puolustaa.
• Merkitse julkaisuun, miten tekoälyä on käytetty, jos se voi vaikuttaa lukijan käsitykseen sisällöstä.

Kouluttaminen: 13 b § ja oikeuksien pidättäminen

Suomen tekijänoikeuslakiin lisättiin vuonna 2023 EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukainen tekstin- ja tiedonlouhinnan poikkeus, 13 b §. Sen mukaan se, jolla on laillinen pääsy teokseen, saa valmistaa siitä kappaleita käytettäväksi tekstin- ja tiedonlouhintaan ja säilyttää niitä vain sitä tarkoitusta varten – jollei tekijä ole nimenomaisesti ja asianmukaisella tavalla pidättänyt tätä oikeutta.

Käytännössä säännös tarkoittaa kolmea asiaa. Ensinnäkin koulutusaineiston kerääjällä on oltava laillinen pääsy aineistoon: avoimesti verkossa julkaistu aineisto kelpaa, mutta maksumuurin takaa hankittu tai luvatta kopioitu aineisto ei. Toiseksi poikkeus kattaa kappaleiden valmistamisen louhintaa varten, ei teosten julkaisemista eikä niiden sisällön toistamista mallin vastauksissa. Kolmanneksi oikeudenhaltija voi pidättää oikeuden itselleen – tyypillisesti koneellisesti luettavalla merkinnällä, kuten sivuston käyttöehdoilla tai metatietoihin tehdyllä varauksella.

Tutkimusorganisaatioilla ja kulttuuriperintölaitoksilla on vahvempi suoja: tieteellisen tutkimuksen louhintaa koskevasta poikkeuksesta ei voi poiketa sopimuksella eikä sitä voi estää teknisin keinoin. Tämä koskee tutkimusta, ei kaupallista tuotekehitystä.

Mitä tekoälyasetus vaatii mallin tarjoajalta

EU:n tekoälyasetuksen 53 artikla koskee yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia, eli käytännössä suuria kielimalleja ja kuvamalleja tarjoavia yrityksiä. Velvoitteet ovat olleet voimassa elokuusta 2025. Tarjoajalla on oltava käytäntö, jolla se noudattaa tekijänoikeutta ja tunnistaa oikeudenhaltijoiden tekemät oikeuksien pidätykset. Sen on myös julkaistava riittävän yksityiskohtainen yhteenveto mallin koulutusaineistosta Euroopan komission mallin mukaisesti. Komissio julkaisi yhteenvedon mallin 24.7.2025.

Avoimen lähdekoodin malleilla on osittainen helpotus: teknisen dokumentaation ja käyttöohjeiden velvoitteet eivät koske täysin avoimia malleja, mutta tekijänoikeuskäytäntö ja koulutusaineiston yhteenveto koskevat myös niitä. Käytännössä siis myös avoimesta mallista on löydyttävä kuvaus siitä, millaista aineistoa sen opettamiseen on käytetty.

Mitä oman mallin kouluttajan pitää tehdä

Jos yritys kouluttaa oman mallin tai hienosäätää valmista mallia omalla aineistolla, tekijänoikeus ei ole vain juridinen muodollisuus vaan osa aineistonhallintaa. Neljä asiaa ratkaisevat:

1. Aineiston alkuperä. Kirjaa, mistä jokainen aineisto tuli, millä lisenssillä ja milloin se on haettu. Ilman tätä jäljitystä väite laillisesta pääsystä on vaikea todistaa.
2. Oikeuksien pidätykset. Tarkista säännöllisesti, ovatko lähteet ottaneet käyttöön opt-out-merkinnän. Koneellisesti luettava varaus voi tulla myöhemmin kuin aineisto on kerätty.
3. Käyttötarkoitus. Louhinta ja mallin opettaminen ovat eri asia kuin aineiston julkaiseminen tai myyminen eteenpäin. Pidä nämä erillään myös dokumentaatiossa.
4. Poistaminen ja korjaaminen. Jos lähde pyytää aineistonsa poistamista, prosessin on oltava olemassa ennen kuin pyyntö tulee.

Oikeudellinen epävarmuus on vielä suuri: EU:n tuomioistuin ei ole lopullisesti ratkaissut, kattaako tekstin- ja tiedonlouhinnan poikkeus generatiivisen mallin kouluttamisen ja miten oikeuksien pidätys on tehtävä, jotta se on pätevä. Näitä kysymyksiä käsitellään parhaillaan asiassa C-250/25 (Like Company v. Google).

Suomessa oikeudellista kehystä on valmisteltu tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan pienryhmissä. Ryhmät luovuttivat raporttinsa 2.6.2026, ja lausuntokierros päättyi 25.9.2026. Raportti ehdottaa muun muassa koulutusaineiston läpinäkyvyyden ja opt-out-mekanismien vahvistamista sekä tekoälysisällön merkintäkäytäntöjen kehittämistä. Esitykset eivät ole vielä lakia, mutta ne kertovat siitä, mihin suuntaan kansallista sääntelyä ollaan viemässä.

Mitä tuomioistuimet ovat tähän mennessä sanoneet

Lokakuussa 2026 ei ole olemassa yhtä eurooppalaista ennakkopäätöstä siitä, saako teoksia käyttää tekoälyn kouluttamiseen. Sen sijaan on sarja kansallisia ratkaisuja ja vireillä olevia juttuja, jotka osoittavat mihin suuntaan oikeus on liikkumassa. Neljä tapausta kannattaa tuntea.

Saksa: GEMA vastaan OpenAI

Münchenin alioikeus (Landgericht München I) ratkaisi 11.11.2025 jutun, jossa saksalainen tekijänoikeusjärjestö GEMA vaati OpenAI:ta vastaamaan laulunsanojen tallentamisesta mallin parametreihin ja niiden toistamisesta vastauksissa. Oikeus katsoi, että sanoitusten tallentuminen eli muistaminen ja niiden toistaminen loukkaavat tekijänoikeutta, ja hylkäsi puolustuksen, jonka mukaan louhinnan poikkeus kattaisi muistetun sisällön. Ratkaisu ei ole lainvoimainen: OpenAI valitti siitä, ja asia on vireillä Münchenin ylioikeudessa.

Heinäkuun lopussa 2026 GEMA sai toisen ratkaisun, kun Münchenin alioikeus katsoi, että musiikkiteoksen kouluttaminen ilman lisenssiä voi loukata tekijänoikeutta myös silloin, kun koulutus tapahtuu EU:n ulkopuolella. Ratkaisussa korostui se, että palvelua tarjottiin EU:n markkinoilla. Tämä on merkittävä viesti suomalaisellekin yritykselle, joka ostaa tai tarjoaa tekoälypalvelua EU:ssa: koulutuksen maantieteellinen sijainti ei yksin ratkaise vastuuta.

EU:n tuomioistuin: C-250/25

Euroopan unionin tuomioistuin käsitteli 10.3.2026 ensimmäistä kertaa suullisesti generatiivisen tekoälyn ja tekijänoikeuden rajapintaa asiassa C-250/25. Unkarilainen kustantaja syyttää Googlea siitä, että Gemini on toistanut sen artikkeleita ilman lupaa. Unionin tuomioistuimelta kysytään muun muassa sitä, onko mallin kouluttaminen kappaleen valmistamista ja voiko yleinen louhintapoikkeus kattaa sen, sekä sitä, millainen oikeuksien pidätyksen on oltava, jotta se sitoo mallin tarjoajaa. Ratkaisua ei ole vielä annettu lokakuussa 2026.

Yhdysvallat: Anthropic, Getty ja New York Times

Yhdysvalloissa suurin yksittäinen ratkaisu on Bartz vastaan Anthropic: kirjailijoiden ryhmäkanne päättyi 1,5 miljardin dollarin sovintoon, jonka tuomioistuin hyväksyi lopullisesti 20.7.2026. Sovinto ei ole tuomio siitä, onko koulutus fair use -poikkeuksen mukaista, mutta se osoittaa, että luvaton koulutusaineisto voi tulla hyvin kalliiksi.

Britanniassa Getty Images hävisi toissijaista tekijänoikeuden loukkausta koskeneen vaatimuksensa Stability AI:ta vastaan marraskuussa 2025. Oikeus katsoi, ettei Stable Diffusionin väitettyä kopioiden tallentamista ja jakelua voitu näyttää toteen Gettyn esittämällä tavalla, mutta totesi Gettyn teoksia käytetyn mallin kouluttamiseen. Getty sai vain rajoitetun tavaramerkkivoiton ja valittaa ratkaisusta; valituksen käsittely odotetaan alkavan loppuvuodesta 2026.

New York Timesin ja OpenAI:n välinen juttu on edennyt syyskuussa 2026 siihen, että molemmat osapuolet pyysivät tuomioistuinta ratkaisemaan fair use -kysymyksen ilman oikeudenkäyntiä. Päätöstä ei ole vielä tehty. Yhdysvaltain tekijänoikeusvirasto on puolestaan linjannut, että tekijänoikeus edellyttää ihmisen luovaa panosta: pelkkä kehote ei riitä, mutta ihmisen riittävä valinta ja järjestely voivat suojata teoksen.

Kuka omistaa tekoälyn tuotoksen?

Tähän ei ole yhtä vastausta, koska omistajuus riippuu kolmesta asiasta: siitä, mitä laki sanoo, mitä palvelun ehdoissa sanotaan ja kuinka paljon ihminen teki työtä. Lähtökohta on kuitenkin selvä: tekoäly ei voi omistaa mitään eikä sitä voida merkitä tekijäksi.

Pelkkä kehote ei tee teoksesta suojattua

Suomessa ja EU:ssa teoksen on oltava itsenäinen ja omaperäinen eli sen on ilmentävä tekijänsä luovia valintoja. Jos annat mallille yhden lauseen ja julkaiset sellaisenaan syntyneen kuvan, sinulla ei todennäköisesti ole siihen tekijänoikeutta. Sama koskee tekstiä, jonka annat mallin tuottaa ilman omaa rakenteellista tai tyylillistä panosta. Käytännön seuraus on kaksijakoinen: kukaan ei voi estää sinua käyttämästä tuotosta, mutta sinäkään et voi estää muita käyttämästä sitä.

Jos sen sijaan valitset, yhdistelet, muokkaat ja järjestelet mallin tuottamia osia luovasti, lopputulos voi saada tekijänoikeuden siltä osin kuin se on ihmisen työn tulos. Tämä on sama periaate, jota Yhdysvaltain tekijänoikeusvirasto on kuvannut: valinta ja järjestely voivat olla suojattavia, vaikka yksittäinen tuotettu osa ei olisi. Siksi oma työ kannattaa dokumentoida – myös siksi, että asiakas saattaa kysyä, mitä hänelle myydään.

Työsuhde, asiakastyö ja alihankkijat

Suomen laissa ei ole yleistä automaattista sääntöä, jonka mukaan työnantaja saisi kaikki työntekijän tekemät teokset. Oikeudet siirtyvät tyypillisesti työsopimuksella tai erillisellä sopimuksella, ja tekoälyn käyttö kannattaa mainita siinä: kuka saa käyttää työvälineitä, kuka omistaa tuotokset ja mitä aineistoa työhön saa syöttää. Asiakastyössä sama asia kirjataan toimitussopimukseen. Jos alihankkija käyttää tekoälyä, vastuu aineistosta ja tuotoksesta on sovittava kirjallisesti, ei oletettava.

Palvelun ehdot ratkaisevat toisen kerran. Osa palveluista siirtää tuotosten oikeudet käyttäjälle, osa antaa vain käyttöluvan, ja osa varaa itselleen oikeuden käyttää syötteitä palvelun kehittämiseen. Ehdot voivat myös muuttua. Yrityksen kannattaa säilyttää kopio kulloinkin voimassa olleista ehdoista siltä varalta, että jälkeenpäin pitää osoittaa, millä ehdoilla työ tehtiin.

Tuotoksen riskit eivät lopu omistajuuteen

Vaikka omistaisit tuotoksen, se voi silti loukata jonkun toisen oikeuksia. Malli voi tuottaa muistamansa katkelman, jäljitellä tunnistettavaa hahmoa tai päätyä hyvin lähelle olemassa olevaa valokuvaa. Siksi julkaisijan on tarkistettava tuotos ennen käyttöä: haku kuvahaulla, plagiointitarkistus tekstille ja maalaisjärkinen arvio siitä, näyttääkö lopputulos joltain tietyltä teokselta. Jos tuotos on tarkoitus rekisteröidä tai myydä eteenpäin, oikeudellinen tarkistus kannattaa tehdä etukäteen.

Käytännön tarkistuslista yritykselle ja tekijälle

Tekijänoikeuskysymykset eivät ratkea yhdellä sopimuksella vaan pienillä arjen valinnoilla. Tämä lista on tarkoitettu läpikäytäväksi ennen kuin tekoälyä aletaan käyttää asiakastyössä tai oman mallin kehittämisessä.

1. Kartoita työkalut ja niiden ehdot. Selvitä jokaisesta käytössä olevasta palvelusta, käytetäänkö syötteitä koulutukseen, kuka omistaa tuotokset ja missä data sijaitsee.
2. Rajaa arkaluontoinen aineisto. Henkilötiedot, liikesalaisuudet ja kolmannen osapuolen teokset vaativat oman harkintansa. Älä syötä niitä palveluun, jonka ehtoja et ole hyväksynyt.
3. Varmista laillinen pääsy koulutusaineistoon. Jos keräät aineistoa omaan malliin, dokumentoi lähde, lisenssi ja hankintapäivä.
4. Seuraa opt-out-merkintöjä. Tarkista säännöllisesti, ovatko keskeiset lähteet pidättäneet oikeutensa, ja päivitä keräysprosessi.
5. Dokumentoi ihmisen panos. Tallenna kehotteet, versiot ja muokkausvaiheet. Se auttaa sekä omistajuuden että alkuperän osoittamisessa.
6. Tarkista tuotos ennen julkaisua. Vertaa sitä tunnettuihin teoksiin ja varmista, ettei se toista muistettua sisältöä.
7. Merkitse tekoälyn osuus. Kerro lukijalle, jos sisältö on tekoälyn tuottamaa tai merkittävästi avustamaa, erityisesti jos se voisi johtaa lukijaa harhaan.
8. Kirjaa vastuut sopimuksiin. Sovita asiakkaan, työntekijän ja alihankkijan kanssa, kuka vastaa aineistosta ja tuotoksesta.
9. Varaa reitti valituksille. Jos oikeudenhaltija ottaa yhteyttä, tarvitaan nimetty henkilö, määräaika ja tapa poistaa aineisto.
10. Kouluta tekijät. Suurin osa riskeistä syntyy tavallisista arjen valinnoista, ei teknologiasta itsestään.

Usein kysytyt kysymykset

Saako ChatGPT:n kirjoittaman tekstin julkaista omissa nimissä?

Saa julkaista, mutta teksti ei välttämättä ole tekijänoikeudella suojattu, ellet ole tehnyt siihen riittäviä luovia valintoja. Omien nimien käyttö on lisäksi rehellisyyskysymys: jos teksti on pääosin mallin tuottamaa, lukijalle kannattaa kertoa, miten sitä on käytetty. Julkaisijan on myös varmistettava, ettei teksti toista muistettua lähdettä.

Saako tekoälylle syöttää asiakkaan aineiston?

Vain jos asiakas on siihen suostunut tai sopimus sen sallii. Pelkkä työsuhde ei anna lupaa viedä asiakkaan aineistoa ulkopuoliseen palveluun, ja tietosuoja-asetus tuo mukanaan omat velvoitteensa. Yrityskäytössä kannattaa suosia palvelua, joka ei käytä syötteitä koulutukseen ja joka tarjoaa asianmukaisen tietojenkäsittelysopimuksen.

Saako kuvan tehdä tunnetun taiteilijan tyyliin?

Tyylin jäljittely ei sinänsä loukkaa tekijänoikeutta, koska tyyli ei ole suojattu. Sen sijaan tietyn teoksen, hahmon tai logon kopioiminen loukkaa, ja tunnistettavan henkilön kuva voi loukata henkilön oikeuksia. Jos kuva menee mainontaan, myös tavaramerkki ja mainonnan säännöt on tarkistettava.

Pitääkö tekoälyllä tehty kuva merkitä?

Palveluntarjoajan on merkittävä tuotettu kuva koneellisesti tunnistettavaksi. Julkaisijan on puolestaan kerrottava syväväärennöksestä eli kuvasta, äänestä tai videosta, joka esittää todellista henkilöä tai tapahtumaa harhaanjohtavasti. Jos kuva on selvästi kuvitus eikä esitä todellista henkilöä tai tapahtumaa, pakollinen merkintä on vähäisempi – mutta avoimuus on silti hyvä käytäntö.

Voiko tekoäly saada tekijänoikeuden?

Ei. Tekijänoikeus syntyy ihmisen luovasta työstä, ja sekä Suomen laki että EU:n tulkinta edellyttävät ihmisen omaperäistä panosta. Tekoälyä ei voi merkitä tekijäksi eikä sille voi siirtää oikeuksia. Käytännössä oikeudet ovat joko ihmisellä, työnantajalla tai sopimuksella sovitulla tavalla.

Lähteet

• Tekijänoikeuslaki 404/1961, erityisesti 1–4 § ja 13 b §: Finlex (luettu 23.10.2026)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689 eli tekoälyasetus, 50 ja 53 artikla: EUR-Lex (luettu 23.10.2026)
• Euroopan komissio: Explanatory Notice and Template for the Public Summary of Training Content for general-purpose AI models, 24.7.2025 (luettu 23.10.2026)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, 3 ja 4 artikla: EUR-Lex (luettu 23.10.2026)
• U.S. Copyright Office: Copyright and Artificial Intelligence, osat 1–3 (luettu 23.10.2026)
• Authors Guild: Court Grants Final Approval of $1.5 Billion Anthropic Copyright Settlement, 21.7.2026 (luettu 23.10.2026)
• CMS: GEMA vs. OpenAI: Munich Regional Court I issues landmark copyright decision, 19.11.2025 (luettu 23.10.2026)
• GEMA: GEMA setzt sich gegen SUNO durch, 31.7.2026 (luettu 23.10.2026)
• Bird & Bird: Like Company v Google: CJEU holds first-ever hearing on generative AI and copyright on 10 March 2026 (luettu 23.10.2026)
• The IPKat: Permission to appeal granted in Getty Images v Stability copyright claim, 7.1.2026 (luettu 23.10.2026)
• Reuters: OpenAI, New York Times case tees up key test of AI training under copyright law, 8.9.2026 (luettu 23.10.2026)
• Opetus- ja kulttuuriministeriö: Tekoäly ja tekijänoikeus: vastuullinen tekoälyn kehittäminen ja käyttö – loppuraportti ja lausunnot (luettu 23.10.2026)

---

Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Sitä ei tarjota tai ole tarkoitettu käytettäväksi oikeudellisena, verotuksellisena, sijoitus-, rahoitus- tai muuna neuvona.

Mainos: alla on kumppanimainoksia ja mainoslinkkejä.

---